




Kungsholmenilla sijaitsevassa Kristinebergin linnanpuistosta löytyy todella mielenkiintoinen leikkipuisto Uggleparken , joka tunnetaan myös nimellä Lekboskén. Puistossa mittasuhteet ovat paisuneet ja lapset pääsevät leikkimään esimerkiksi tammenterhojen sisälle ja kiipeämään sienien ja kukkien päälle.
Kristinebergin linnanpuistoa uudistettiin muutama vuosi sitten 56 miljooonalla kruunulla ja suurin muutos puistossa oli uudenlainen leikkipuisto, jonka avajaisia vietettiin vuonna 2013. Leikkipuiston on suunitellut tanskalainen design-toimisto Monstrum.
Leikkipuiston infotaulussa kerrottiin, että boské on barokkipuutarhoille tyypillinen tapa istuttaa ja leikata puista ja pensaista geometrisä ja suoria. Istutukset luovat puiston sisälle salaisia pihoja ja kujia, joiden kätköistä löytyy yllätyksiä. Lekboskén-leikkipuisto on Kristinesbergin puiston sisältä löytyvä yllätys.
Kristinebergin linnanpuisto on kuuluisa vanhoista tammistaan ja hedelmäpuistaan. Leikkipuisto on saanut inspiraatiota puistossa asuvista ötököistä.
Leikkipuisto jakautuu kolmeen osaan. Ekboet on 0-3-vuotiaille, Blomsterängen kolmevuotiaasta ylöspäin ja Skalbabaggegömman, Svampskogen, Barrtornet ja Ugglehöjden kuusivuotiaista ylöspäin. Suurin osa puistosta on siis suunnattu yli kuusivuotiaille. Toki monia juttuja voi pienemmätkin kokeilla, mutta kiipeilyy tarvitsee pituutta ja liukumäissä saattaa pienempiä pelottaa.
Tällä kertaa matkassa oli Lyyli neljä vuotta ja Keisha kahdeksan vuotta. Sopivin ikä puistoon on kuusi vuotta ja pari vuotta vanhemmille. Lekboskénissa ei ole aliarvioitu lapsia vaan päin vastoin. Yli kolmivuotialle tarkoitetussa Blomsterängetissä oli haastetta nelivuotialle ja kuusivuotiaiden puolella nelivuotias joutui luovuttamaan kesken ”radan”.
Lyyli piti kovasti yli kolmivuotiaiden puolella kukista, joiden päällä pystyi kiipeilemään. Keishan suosikki oli “muurahaistrapetsi” ja jättiläisötökät, joissa pystyivät myös pienemmät kiipeilemään.
Me olimme puistossa kesän viimeisinä hellepäivinä. Leikkipuistossa ei ollut varjoisaa paikkaa, missä olisi voinut istuskella. Muutamat isät istuivat pöllöliukumäen ovella. Sateellakaan leikkipuiston puolella ei ole varsinaista sadekatosta. Suurimmasta osasta rakennelmia taitaa kovan sadekuuron sattuessa sataa läpi.
Pienimmille lapsille tarkoitetut alueet on aidattu ja ne ovat kompaktin kokoiset niin, että lapset näkee joka puolelta aidattua aluetta. Yli kuusivuotiaiden alue sen sijaan on pitkulainen leikkialue, jota ei ole aidattu.
Tukholmasta löytyy useampi kovatasoinen kilpailija Uggleparkenille, joten on vaikea sanoa saako Uggleparken ykkössijan. Oma suosikkini on edelleen Södermalmilla sijaitseva Bryggartäppan, jossa vierailimme vuosi sitten.
Vinkin tästä leikkipuistosta löysin Minkun blogista.