IGTravelThursday – Joko mennään

Yhdeksän kuvaa minusta

insta_t7 — Viimeinen ilta Ericeirassa Portugalissa kesäkuussa 2017.

Syyskuun Instagram Travel Thursdayn aiheena on omakuvat. Tässä postauksessa olevat kuvat ovat ystävieni ottamia ja joukoon on valikoitunut myös Lyylin ottama kuva minusta viime syksyltä.

insta_t2 — Ericeirassa matkalla kohti ensimmäistä surffituntia.

Toimin yleensä kameran takana, joten minusta on harvoin kuvia. Instagram-tililläni noin joka 10. ruutu on kuva minusta.

insta_t3 — Koiraa ulkoiluttamassa Kemiössä 2017. Tänä vuonna olimme koirahoitajina viikon verran samoissa maisemissa.

Yllättävän monessa kuvassa olen metsässä, vaikka taidamme huomattavasti useammin retkeillä kaupungissa. Mukana on muistot Teijon ja Etelä-Konneveden kansallispuistoista.

insta_t5 — Teijon kansallispuistossa toukokuussa.

insta_t9 — Etelä-Konneveden kansallispuistossa Kalajan kierroksella 2016. Kiersin tänä kesänä saman kierroksen.

Yritän ainakin kerran kesässä päästä ystäväni luokse Loviisaan. Talon pihalla on uima-allas ja paljon muutakin hauskaa tekemistä Lyylille. Kuva on kesäkuun alusta, jolloin uima-altaan vesi oli vielä kylmää, joten Lyyli pysytteli sylissäni. Perinteisiin kuuluu, että uima-altaalla vieraat kuvauttavat profiilikuvat Facebookiin.

insta_t8 — Poseerasimme vanhan traktorin päällä äitienpäivänä 2017 Kemiössä.

insta_t4 — Lyyli kokeili luistelua viime talvena Suomenlinnassa.

insta_t6 — Lyylin ottama kuva minusta Stockmannilla vuosi sitten.

Viimeinen kuva sisältää vihjeen tulevasta matkastamme.

Tämän IGTT-kampanjan järjestää Travellover ja Vagabonda -blogit. Kampanjan tarkoituksena on levittää matkailutietoutta ja matkailun ilosanomaa. Meidät löydät Instagramista nimellä @jokomennaan

igtt

Juhannuksen seitsemän kukkaa

Keräsin tänä vuonna juhannuskimppuni ennen juhannusta Etelä-Konneveden kansallispuistosta valokuvaamalla seitsemän kukkaa Kalajan kierroksella. Kansanperinteen mukaan laittamalla seitsemän kukkaa tyynyn alle, näkee juhannusyönä unta tulevasta sulhosta. Laitan sitten Iphoneni tyynyni alle ja toivon taian toimivan myös näin.

Minulle tärkein kuvaamistani kasveista on suopursu. Mummoni keräsi suopursuja vaatekaappiin ja muistan tuoksun lapsuudestani.

Leinikkikasveihin kuuluu 300 kasvia ja kaikissa leinikeissä on tuoreina myrkyllisiä yhdisteitä. Kaunis kukka myrkystä huolimatta.

Ystäväni Heidi ehdotti minulle metsätähden kuvaamista. En olisi huomannut pientä matalaa kukkaa, jos hän ei olisi minulle kukasta vinkannut.

Puolukka kukki kesäkuun alkupuolella. Kävin lapsena keräämässä marjoja mummon ja vaarin kanssa. Puolukka on myös kasvi, josta minulle tulee aina mieleen mummoni. Hän rakasti puolukoita. Mummo kertoi usein tarinaa lapsuudestaan, jolloin hänellä oli ollut hyvin korkea kuume keskellä talvea. Sukulainen oli mennyt kaivamaan lumen alta puolukoita ja mummo uskoi parantuneensa niiden voimalla.

Puna-ailakki oli minulle tuntematon kukka. Kirkuvan magenta kukka erottui kukkakuvieni joukosta.

Minulla oli kuvia kahden eri sävyisistä metsäkurjenpolvista, mutta valitsin kimppuuni tämän hailakamma liilan, lähes pinkin.

Tupasvillaa oli paljon nähtävillä Rautalammin reissulla. Taisin kastella kenkäni kun kuvailin näitä valkoisia tupsuja.

Suurin osa kukista löytyi matkalla parkkipaikalta Vuori-Kalajan kotalaavulla. Tupasvillan ja suopursun kuvasin, kun kiersimme lampea.

Retki Uunisaareen

Uunisaari

Kävin viime viikolla ystäväni kanssa lounaalla Uunisaaressa. Jäät ovat sulamassa, joten ajattelimme nyt olevan viimeiset hetket kävellä saareen ponttoonisiltaa pitkin. Tämä oli ensimmäinen vierailuni Uunisaaressa. Hassua, että tällainenkin helmi on jäänyt aikaisemmin kokematta.

Uunisaari

Aurinkoisena päivänä liikkeellä oli paljon ihmisiä, vaikka oli arkipäivä. Ugn-ravintola oli lounasaikaan lähes täynnä. Lounaalla oli tarjolla linssikeittoa. Ravintola oli valoisa ja viihtyisä.

Uunisaari

Uunisaari on noin kolmen hehtaarin kokoinen ja se on ollut helsinkiläisten retkikohde jo 1800-luvun lopulta alkaen. Uunisaaria on kaksi, eteläinen ja pohjoinen ja niitä yhdistää pieni puinen silta. Uunisaaresta on silta myös Liuskasaareen, josta löytyy kesäravintolat HSS Paviljong ja Skiffer

Uunisaari

Saarella on ollut myös tehdastoimintaa ja jäljellä olevat rakennukset ovat vanhoja tehdasrakennuksia.

Uunisaari

Lounaan jälkeen teimme pienen kävelykierroksen saaressa ja kävimme ihailemassa uimarantaa, joka oli vielä lumen ja jään peitossa. Suojaisa uimaranta on ollut käytössä jo 100 vuoden ajan. Päätinkin, että kesällä tulemme Uunisaareen uimaan. Kesäisin saareen pääsee venekuljetuksella.

Uunisaari

Reissuvuosi 2017

Levi koiravaljakko

Instagram Travel Thursday -kampanjan tammikuun teemana on Reissuvuosi 2017. Valitsin tähän postaukseen meidän vähän pidemmälle ulottuneet matkat. Kaukomatkoista ei kuitenkaan voida puhua, koska pysyimme koko vuoden Euroopassa.

Levi koiravaljakko

Maaliskuussa saimme yllätysmatkan Leville kun, äitini matkaseuralainen estyi lähtemästä. Vietimme Levillä viisi päivää. Lyylille ikimuistoisinta matkassa oli koiravaljakkoajelu, jota hän vieläkin muistelee. Kirjoitin keväällä postauksen Vauhdin hurmaa koiravaljakkoajelulla . Minusta kivointa reissussa oli laskettelu kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Oli mukava viettää monta päivää lumisissa maisemissa, koska viime talvi oli vähäluminen Helsingissä.

Levitunturilla

Toukokuussa lähdimme kolmen sukupolven matkalle Norjaan. Menimme tapaamaan vaihto-oppilasvuoteni host-perhettä. Valitsin matka-ajankohdaksi Norjan kansallispäivän, koska silloin kadut ovat täynnä kansallispukuihin pukeutuneita norjalaisia, ja tunnelma on iloinen. Kansallispäivän vietosta voit lukea jutustani 17. Mai . Bergenistä jatkoimme matkaa vielä junalla vuorten yli Osloon.

Bergen Floyen — Turisti ottaa kuvaa host-äidistäni Sisselistä ja Lyylistä Fløyenillä.

Bergen Bryggen — Bryggen on Unescon maailmanperintökohde.

Kesäkuun alun vietimme Atlantin rannalla Portugalissa. Lähdimme tutustumaan surffielämään ja samalla kiersimme myös muutamia nähtävyyksiä, kuten Penan palatsin ja Lissabonin akvaarion. Kävin elämäni ensimmäisellä surffitunnilla ja vietin paljon aikaa rantojen kahviloissa.

Syksyllä kävimme kolme kertaa Tukholmassa. Kolmen peräkkäisen matkan suuntautuminen samaan kaupunkiin oli lähinnä monen sattuman summa. Ensimmäisen matkan varasin Club One -syntymäpäivätarjouksen innoittamana. Mukana oli Lyylin lisäksi kummityttöni Keisha. Marraskuun lopulla äitini ja veljeni olivat menossa seminaariristeilylle Tukholmaan. Päätimme lähteä Lyylin kanssa samalle laivalle. Matkaseuralaisiamme emme ehtineet laivalla näkemään, koska heillä oli tiivis ohjelma, mutta Ville Vikingin kanssa vietimme paljon aikaa. Kolmas Tukholman matka sijoittui joulukuun alkuun. Ystävämme Kaisa oli työharjoittelussa Ruotsissa ja olimme jo etukäteen sopineet, että menemme tapaaman häntä Ruotsiin. Kaisa asui harjoittelun ajan maaseudulla, joten hänen mielestään oli parempi tavata Tukholmassa. Tukholma-postauksia on siis vielä tulossa lisää kevään aikana. Tässä syksyn Tukholma-postaukset

Ville Viking

Stockholm julmarnad — Stortorgetin joulumarkkinoilla.

igtt