Uggleparken – Tukholman paras leikkipuisto?

lekbosken2

Kungsholmenilla sijaitsevassa Kristinebergin linnanpuistosta löytyy todella mielenkiintoinen leikkipuisto Uggleparken , joka tunnetaan myös nimellä Lekboskén. Puistossa mittasuhteet ovat paisuneet ja lapset pääsevät leikkimään esimerkiksi tammenterhojen sisälle ja kiipeämään sienien ja kukkien päälle.

lekbosken6
Svampskogen

Kristinebergin linnanpuistoa uudistettiin muutama vuosi sitten 56 miljooonalla kruunulla ja suurin muutos puistossa oli uudenlainen leikkipuisto, jonka avajaisia vietettiin vuonna 2013. Leikkipuiston on suunitellut tanskalainen design-toimisto Monstrum.

lekbosken7
Svampskogen

Leikkipuiston infotaulussa kerrottiin, että boské on barokkipuutarhoille tyypillinen tapa istuttaa ja leikata puista ja pensaista geometrisä ja suoria.  Istutukset luovat puiston sisälle salaisia pihoja ja kujia, joiden kätköistä löytyy yllätyksiä.  Lekboskén-leikkipuisto on Kristinesbergin puiston sisältä löytyvä yllätys.

lekbosken10
Skalbabaggegömman

lekbosken11

Kristinebergin linnanpuisto on kuuluisa vanhoista tammistaan ja hedelmäpuistaan. Leikkipuisto on saanut inspiraatiota puistossa asuvista ötököistä.

lekbosken9
Blomsterängen

Leikkipuisto jakautuu kolmeen osaan. Ekboet on 0-3-vuotiaille, Blomsterängen kolmevuotiaasta ylöspäin ja Skalbabaggegömman, Svampskogen, Barrtornet ja Ugglehöjden kuusivuotiaista ylöspäin. Suurin osa puistosta on siis suunnattu yli kuusivuotiaille. Toki monia juttuja voi pienemmätkin kokeilla, mutta kiipeilyy tarvitsee pituutta ja liukumäissä saattaa pienempiä pelottaa.

lekbosken5

Tällä kertaa matkassa oli Lyyli  neljä vuotta ja Keisha kahdeksan vuotta. Sopivin ikä puistoon on kuusi vuotta ja pari vuotta vanhemmille. Lekboskénissa ei ole aliarvioitu lapsia vaan päin vastoin. Yli kolmivuotialle tarkoitetussa Blomsterängetissä oli haastetta nelivuotialle ja kuusivuotiaiden puolella nelivuotias joutui luovuttamaan kesken “radan”.

lekbosken3
Blomsterängen

Lyyli piti kovasti yli kolmivuotiaiden puolella kukista, joiden päällä pystyi kiipeilemään. Keishan suosikki oli “muurahaistrapetsi” ja jättiläisötökät, joissa pystyivät myös pienemmät kiipeilemään.

Me olimme puistossa kesän viimeisinä hellepäivinä. Leikkipuistossa ei ollut varjoisaa paikkaa, missä olisi voinut istuskella. Muutamat isät istuivat pöllöliukumäen ovella. Sateellakaan leikkipuiston puolella ei ole varsinaista sadekatosta. Suurimmasta osasta rakennelmia taitaa kovan sadekuuron sattuessa sataa läpi.

lekbosken8

Pienimmille lapsille tarkoitetut alueet on aidattu ja ne ovat kompaktin kokoiset niin, että lapset näkee joka puolelta aidattua aluetta. Yli kuusivuotiaiden alue sen sijaan on pitkulainen leikkialue, jota ei ole aidattu.

lekbosken4
Ugglehöjden

 

Tukholmasta löytyy useampi kovatasoinen kilpailija Uggleparkenille, joten on vaikea sanoa saako Uggleparken ykkössijan. Oma suosikkini on edelleen Södermalmilla sijaitseva Bryggartäppan, jossa vierailimme vuosi sitten.

Vinkin tästä leikkipuistosta löysin Minkun blogista.

 

 

 

 

 

Yhdeksän kuvaa minusta

insta_t7
Viimeinen ilta Ericeirassa Portugalissa kesäkuussa 2017.

Syyskuun Instagram Travel Thursdayn aiheena on omakuvat. Tässä postauksessa olevat kuvat ovat ystävieni ottamia ja joukoon on valikoitunut myös Lyylin ottama kuva minusta viime syksyltä.

insta_t2
Ericeirassa matkalla kohti ensimmäistä surffituntia.

Toimin yleensä kameran takana, joten minusta on harvoin kuvia. Instagram-tililläni noin joka 10. ruutu on kuva minusta.

insta_t3
Koiraa ulkoiluttamassa Kemiössä 2017. Tänä vuonna olimme koirahoitajina viikon verran samoissa maisemissa.

Yllättävän monessa kuvassa olen metsässä, vaikka taidamme huomattavasti useammin retkeillä kaupungissa. Mukana on muistot Teijon ja Etelä-Konneveden kansallispuistoista.

insta_t5
Teijon kansallispuistossa toukokuussa.
insta_t9
Etelä-Konneveden kansallispuistossa Kalajan kierroksella 2016. Kiersin tänä kesänä saman kierroksen.

Yritän ainakin kerran kesässä päästä ystäväni luokse Loviisaan. Talon pihalla on uima-allas ja paljon muutakin hauskaa tekemistä Lyylille. Kuva on kesäkuun alusta, jolloin uima-altaan vesi oli vielä kylmää, joten Lyyli pysytteli sylissäni. Perinteisiin kuuluu, että uima-altaalla vieraat kuvauttavat profiilikuvat Facebookiin.

insta_t1
Uima-altaalla Loviisassa.
insta_t8
Poseerasimme vanhan traktorin päällä äitienpäivänä 2017 Kemiössä.
insta_t4
Lyyli kokeili luistelua viime talvena Suomenlinnassa.
insta_t6
Lyylin ottama kuva minusta Stockmannilla vuosi sitten.

Viimeinen kuva sisältää vihjeen tulevasta matkastamme.

Tämän IGTT-kampanjan järjestää Travellover ja Vagabonda -blogit. Kampanjan tarkoituksena on levittää matkailutietoutta ja matkailun ilosanomaa. Meidät löydät Instagramista nimellä @jokomennaan

igtt

Sika säkissä -matka Tukholmaan

tukholma_huhtikuu3

Lähdin viikko sitten valvojaksi lukiolaisristeilylle Tukholmaan. Matka oli minulle täysi mysteeri, koska lukiolaiset olivat tehokkaasti pantaneet kaiken tiedon matkaan liittyen. Päättelin matkan kestosta, että kyseessä ilmeisesti Tukholman risteily. Laivayhtiön selvitin niin, että sain muutama viikko sitten laivan lähtöajan ja aika sopi Silja Serenaden aikatauluun.

Viime syksynä tuttu lukion tokaluokkalainen soitti minulle ja pyysi valvojaksi. Syy oli se, että tuttavani kaverin äiti ei olisi päästänyt tytärtään risteilylle, jos tuttua valvojaa ei olisi matkassa. Silloin ajattelin, että mikäs siinä. Kuulemma nuoriso juokin paljon vähemmän alkoholia kuin silloin ennen.

Vasta viime hetkellä minulle selvisi, että jaan hytin kolmen muun valvojan kanssa. En ole hostellidormien fani, joten ajatus kahdesta peräkkäisestä yöstä täysin vieraiden ihmisten kanssa samassa hytissä tuntui karmivalta.

Ajattelin ostaa itselleni oman hytin, mutta laiva oli täynnä ja olisin joutunut pulittamaan mielestäni ylisuuren hinnan halvimmastakin hyttiluokasta. Se tuntui kohtuuttomalta “ilmaisesta risteilystä”.

Matkaa edeltävänä iltana tuli ensimmäinen viesti matkanjärjestäjiltä
“Moikka valvoja! Kai muistit, että huomenna on risteilypäivä? Huomenna 15.4. laiva lähtee kohti Tukholmaa ja palaa takaisin tiistaina 17.4. Valvojien pitää olla Olympiaterminaalissa viimesitään klo 15.30. Tapaat silloin meidän järjestäjät, ja annamme silloin lisäohjeita. Muista ottaa mukaan paljon iloista mieltä ja passi!!! Jotta varmasti tiedämme, että olet tulossa, niin vastaisitko ystävällisesti tähän viestiin. Huomiseen! T.risteilyjärjestäjät”

Satamassa oli täysi kaaos. Lopulta sain ryhmäni kasaan ja menimme ohjeiden mukaan ryhmänä laukkujen tarkastukseen. Sitä ennen laivayhtiön edustaja piti meille puhuttelun, jossa haukkui sekä lukiolaiset että valvojat. Puhetyyli oli todella töykeä. Samaa kommentoivat myös muut täysi-ikäiset. Lukiolaiset ilmeisesti ovat tottuneet simputtavaa puhetyyliin, koska heitä maksavina asiakkaina ei tuntunut häiritsevän moinen kyykytys.

Ensimmäinen ilta laivalla kului leppoisasti. Tax freestä myytiin alkoholia vain yli 25-vuotiaille. Tosin lukiolaiset olivat keksineet ostaa kaikille buffet-ruokailun, joten laseissa saattoi olla muutakin kuin virvoitusjuomia.

tukholma_huhtikuu2

Tukholmaan tutustuin hyttikaverini Marjon kanssa. Suuntasimme ensin minua suuresti kiinnostavan Carolina Falkholtin Fuck the World työn luokse, josta olin lukenut Ylen uutisen edellisellä viikolla. Teos oli aiheuttanut sen verran hämmennystä naapurustossa, joten penikselle annettiin vain viikko aikaa ja maalaus peitettiin 19.4. Sinänsä en ihmettele, että teos sai olla niin lyhyen aikaa näkyvillä. Muuten niin harmonisen punaruskeassa ympäristössä sininen penis hyppäsi silmille jo kaukaa.

tukholma_huhtikuu

Fotografiskaan suuntasimme Slussenin kautta. Matkalla kävimme ihailemassa maisemia Gondolenin näköalapaikalta. Harmaana päivänä näkyvyys ei ollut mitä parhain ja Slussenin työmaa tuntui jatkuvat joka suuntaan.

tukholma_huhtikuu6

tukholma_huhtikuu5

Edellisestä vierailustani Fotografiskaan oli jo vierähtänyt kuusi vuotta, joten oli todella mielenkiintoista käydä katsomassa heidän näyttelyitään. Tällä kertaa tarjolla oli muotikuvaa, potretteja ja maisemakuvaa eli vähän jokaiselle jotakin.

tukholma_huhtikuu7

tukholma_huhtikuu8

Päästyämme ulos museosta, oli harmaus vaihtunut auringon paisteeksi. Haaveenani oli ollut päästä kevään ensimmäiselle terassidrinkille, ja sen nautinnon Tukholma tarjosi ennen laivalle paluuta.

Paluumatkalla lukiolaisten juhlat olivat jo vauhdikkaammat, mutta onneksi oma ryhmäni käyttäytyi hyvin ja suurin osa meni tiistaiaamuna suoraan laivalta kouluun. Kyseenalaistaisin kuitenkin väittämän alkoholin käytön vähenemisestä.

Lähtisinkö vielä uudestaan? Ehkä omalla hytillä ja jos kaikki ruokailut olisi maksettu. Tällä kertaa minulla kävi onni hyttiseuran kanssa. Meillä oli oikein mukava päivä Tukholmassa Marjon kanssa. Olipa hauska tapa tavata uusi tuttavuus!

Remonttitarvikkeita Tallinnasta

remonttitarvikkeettallinnasta
Majatohter

Lähdin ystäväni seuraksi ostosmatkalle Tallinnaan. Siellä remonttitarvikkeiden hinnat saattavat olla jopa puolet edullisemmat kuin Suomessa ja puutavarassa on laajempi valikoima. Ystäväni oli käynyt jo kerran aikaisemmin Tallinnassa kaakeliostosmatkalla.

Matkapäivä perjantai 23.2. osoittautui erityisen haastavaksi. Pienemmät kaupat ja varastot sulkivat itsenäisyyspäivän aattona jo hyvissä ajoin kello 14.00 ja laiva oli lastattu täyteen viikonloppureissuun lähteneitä suomalaisia.

remonttitarvikkeettallinnasta2

Sataman lähellä Kalamajan alueella on vanhojen talojen entisöintiin erikoistunut kauppa Majatohter. Myynnissä on maaleja ja työvälineitä perinnerakentamiseen sekä muutamia vanhoja heloja ja salpoja. Täältä mukaamme lähti kolme purkkia lattia petsiä.

remonttitarvikkeettallinnasta6
Puuvarasto jossain Tallinnan laitamilla

Monessa paikassa saimme märkää rättiä päin naamaa ja palvelu oli todella hidasta. Tallinnan keskustan trenditavintoloista on jo vuosia saanut erinomaista palvelua ja monet putiikit satsaavat hyvään asiakaspalveluun. Rakennuspuoli taitaa sitten olla oma maailmansa. Kävimme hakemassa lattialautoja varastolta. Laudat oli etukäteen maksettu. Muutaman lautapaketin saaminen kesti tunnin ja palvelu oli töykeää. Tämän takia meille jäi liian vähän aikaa matkaan toiselle puolelle kaupunkia varastoon, josta olimme hakemassa tammisia työtasoja. Soitimme matkalta, että olemme myöhässä ja tulossa viime hetkellä. Ajoimme vielä vähän harhaan ja etsimme tovin teollisuusalueelta oikeaa rakennusta. Ovella olimme tasan kello 14, mutta ovi ei enää auennut. Työntekijät hyppäsivät autoihinsa ja lähtivät juhlimaan. Ystäväni yritti vielä neuvotella, mutta ei onnistunut siinä. Työtasot jäivät matkasta.

remonttitarvikkeettallinnasta3

Kävimme vielä pyörähtämässä kahdessa rautakaupassa: Espakissa, joka on iso Bauhaussia muistuttava rakentajan tavaratalo ja K-raudassa, joka on ilmeeltään täysin samanlainen kuin suomalainen K-rauta. Hinnat ovat kuitenkin Suomeen verrattuna huokeita muun muassa tapetit ovat noin puolet halvempia. K-raudasta ostimme tapettia, pistorasioita, valokatkasijoita ja puisen kelkan.

remonttitarvikkeettallinnasta5

Kierroksen jälkeen yritimme vielä käydä F-hooneella pikaiselle lounaalla, mutta lounas kutistui teehen ja olueen. Tarjoilija ohjasi meidät pöytään, joka oli varattu ja häipyi paikalta. Sitten toinen tarjoilija ilmoitti, että meidän tulisi siirtyä ja keittiössä olisi jonoa, joten emme ehtisi syömään. Siirryimme kolmanteen pöytään. Ehkä se palvelu ei aina toimi niissä trendiravintoloissakaan.

remonttitarvikkeettallinnasta4

Espak Ei nettikauppaa, josta voisi nähdä tuotteet, joten etukäteen ei voi suunnitella ostoksia. Osoite: Viadukti 42

Ehomer Nettikauppa, josta löytyy kaikenlaista rakennustarviketta.

Majatohter Perinnerakentamisen kauppa. Osoite: Väike-Patarei 5

Mass Puutavarakauppa, jolla on myös suomenkieliset sivut ja puhelimitse saa suomenkielistä palvelua.

K-rauta Hyvä nettikauppa, josta voi etukäteen katsoa hintoja ja valikoimaa. K-rautoja on Tallinnassa kaksi Tamsaare 49 ja Paldiski Maantee 108a

Plaadimaailm Ystäväni löysi täältä upeat värikkäät kaakelit kylpyhuoneeseensa. Vain vironkieliset sivut. Kauppa sijaitsee osoitteessa Peterburi tee 81.

Pari tuntia taaperon kanssa Tallinnassa

paivatallinnassa3

Kannattaako päiväristeily Tallinnaan? Hiihtolomalaisten viihdyttämiseksi Viking XPRS:llä oli tarjolla runsaammin lastenohjelmaa kuin tavallisena risteilylypäivänä. Siksi lähdimme lyhyelle retkelle Tallinnaan.

Menomatkalla söimme brunssibuffetin. Ruoka ei jäänyt mieleen erityisen maukkaana, ja yritin syödä samassa tahdissa taaperon kanssa, jolla oli kiire leikkipaikkaan.

Leikkipaikalla tehtiin lapsille Ville Viking -tatuointeja ja pallomeren pallot lentelivät lasten vauhdikkaissa leikeissä. Leikkipaikka on ahdettu kapealle aluelle ravintolan viereen, mutta se riitti viihdyttämään lauman lapsia.

Viking Linen XPRS:n päiväristeilyllä on Tallinnan kierrokselle aikaa neljä tuntia. Todellinen maissaoloaika lienee kuitenkin vähän yli kolme tuntia. Siinä ajassa ehtii pikaiseen kierrokseen kaupungilla.

paivatallinnassa2

paivatallinnassa

Päätimme tällä kertaa vierailla Millamiian lastenmuseossa Kalamajan alueella. Lähin raitiovaunupysäkki museolle on Baltijaam ja matka kestää raitiovaunulla kolme minuuttia. Juna-aseman viereen on viime vuonna avattu uusi kauppa-alue, joka muistuttaa enää etäisesti toria. Paikalla oli aikaisemmin jo tori, mutta vanhasta on jäljellä vain pari mummoa myymässä hunajaa ja villasukkia. Muuten kaikki on muuttunut. Katoksen alla pienistä mökeistä ihastuimme heti ensimmäiseen vaaleannpunaiseen mökkiin, jossa sijaitsee Vahvlihaldjad -kahvila. Lyyli pohti pitkää, minkä keksin hän haluaa syödä. Minä ja äitini joimme kahvit. Tallinnan hintataso on alkanut lähestymään Helsingin hintoja. Cappuccino maksoi 2,90 ja kauniit käsinkoristellut keksit 2,80 €.

paivatallinnassa5

Lastenmuseon ala kerrassa on vitriineissä leluja ja yläkerrassa on leikkipaikka. Se oli juuri sopiva kolmevuotiaalle, joka rakastaa kotileikkejä. Museon sisäänpääsylippu oli erittäin huokea: kaksi aikuista ja yksi lapsi pääsi sisään neljän euron perhelipulla.

paivatallinnassa6

paivatallinnassa7

Paluumatkalla oli laivalla Ville Vikingin -disco. Se kruunasi pienen Ville-fanin päivän. Lopuksi Ville otti Lyylin kainaloonsa. Päiväristeily oli sopivan pituinen taaperolle. Kotona olimme jo kahdeksan jälkeen.

paivatallinnassa8

Millamiia lastenmuseo (viralliset kotisivut), Kotzebue 16
10411 Tallinna avoinna ke-su 10.30-18

Vahvlihahaldjad Kopli 1, Balti Jaama Turg
11217 Tallinna, avoinna ma-la 9-19 ja su 9-17

 

Brysselin lentokentälle kadonneet rattaat

brysseli

Belgian loman ensimmäinen haaste tuli vastaan, kun menimme noutamaan rattaita matkalaukkuhihnalta Brysselin lentokentällä. Rataspussia ei näkynyt ja huomasin toisenkin lapsiperheen odottavan rattaitaan. Menimme yhdessä selvittämään asiaa Lost luggage –tiskille. Siellä selvisi, että samalla lennolla saapuneelta matkustajalta oli pyörätuoli kateissa. Asiakaspalvelija kertoi, että heillä varma tieto siitä, että pyörätuoli on ollut lennolla, mutta he eivät vain löydä pyörätuolia tai rattaita.

Lähdimme kohti asuntoa ilman rattaita.  Jouduimme ottamaan taksin, koska Lyyli oli nukahtanut odotellessamme, ja lapsen kantaminen bussiin ja metroon kaikkien matkatavaroiden kanssa ei olisi mitenkään onnistunut.

Olimme saapuneet aamulennolla ja alkuperäisenä ajatuksena oli kierrellä kaupunkia heti ensimmäisenä päivänä. Nyt olimme kuitenkin jumissa asunnolla, koska kaupunkikierros kaksivuotiaan kanssa ilman rattaita tuntui liian haastavalta. Kantoreppukin oli jäänyt kotiin Suomeen.

belgia_rattaat
Rattaat ja Lyylin mummo Bruggessa

Kävimme ostoksilla ja syömässä lähiostarilla. Viiden aikoihin lentokentältä soitettiin, että rattaat olivat löytyneet ja ne tuotaisiin kello 19-22 välillä. Rattaat saapuivat yhdeksän jälkeen eli melkein 12 tuntia lennon laskeutumisen jälkeen.  Rattaiden muovinen suojapussi oli täysin riekaleina. Onneksi olin pakannut rattaat myös kankaiseen pussiin.

Olin ehtinyt jo ennen rattaiden löytymistä tehdä varasuunnitelman. Olisin saanut rattaat lainaksi Brysselissä asuvalta tuttavaperheeltä, jos rattaat eivät olisi ehtineet tulla samana päivänä. Meillä oli seuraavalle aamulle varattu matka Bruggeen ja sinne matkaaminen ilman rattaita olisi ollut haastavaa.

Kotona Suomessa tein kadonneista rattaista ilmoituksen vakuutusyhtiölle, koska olimme joutuneet käyttämään taksia. Ilokseni vakuutusyhtiö maksoi koko taksimatkan melkein 50 €.

brysseli2
Pakkaan rattaat ensin kankaiseen pussiin ja päälle laitan muovipussin.

Miten pakata rattaat lennolle

  • Muista laittaa nimi ja yhteystiedot myös rattaisiin. Jos suojapussi katoaa matkan aikana niin samalla katoaa myös matkatavaratarra.
  • Rattaat kannattaa pakata suojapussiin. Se suojaa rattaita naarmuilta, ja sateen sattuessa rattaat eivät kastu. Kolhuilta ja vääntymiseltä pussi ei suojaa.
  • Muutamilta yhtiöiltä saa suojapussin esimerkiksi Finnairilta. Olen säilyttänyt aina pussin tulevia matkoja varten, jos se ei ole mennyt rikki. Parhaimmillaan sama pussi on kestänyt parikin matkaa.
  • Paremman suojan rattaille saa vuokraamalla Airshellsin lentokentältä Airpro Travel Service -tiskiltä.

Kaakelikuumetta Portugalissa

kaakeli9

Portugalin matkalla minuun iski kaakelikuume. Pysähtelin jatkuvasti pienessä Ericeiran kaupungissa kuvailemaan seinälaattoja. Olisin halunnut ostaa muun muassa käsipyyhkeitä kaakelikuosilla, mutta sellaisia ei löytynyt. Onneksi minulla ei ollut mitään remonttiprojektia vireillä, koska olisin oitis päällystänyt kotini portugalillaisilla kaakeleilla.

kaakeli1

Azulejot eli käsinmaalatut ja lasitetut keraamiset laatat ovat portugalilaisen käsityötaidon mestarinäytteitä. Minua viehätti kaikenlaiset kaakelit. Upeimmat seinät ovat toki taideteoksia, mutta yhtä lailla minua kiinnosti tunkkaiset ruskeat laatat, jotka toivat mieleen miesten kalsareiden kuosit.
kaakeli3
Nämä kaakelit ovat Lissabonin akvaarion seinästä.
Modernimpia kaakelitaidetta näimme Lissabonin akvaarion sisääntuloaulassa, jossa on valtava Ivan Chermanyeffin suunnittelmat teokset.
kaakeli4
Tämän käsinmaalatun kaakelin kuvasin Penan palatsissa.
Vanhimmat näkemäni kaakelit olivat varmasti keskiaikaisessa Penan palatsissa Sintrassa. Palatsin kaakelit ovat islamilaista mudejar-tyyliä.
kaakeli7
Kaakelitaide saapui Portugaliin maurien mukana 700-luvulla. Maurit olivat islamin uskoisia ja heidän uskontonsa kielsi ihmisen ja eläinten kuvaamisen, joten kaakeleiden kuva-aiheina käytettiin runsaasti geometrisiä muotoja. Nimi azulejos tulee arabiankielen sanasta az-zulayj “kiillotettu kivi”. 1500-luvulla portugalilaiset toivat taidemuotoon omat kuva-aiheensa ja kuviin tuli mukaan esimerkiksi uskonnolista kuvastoa.
kaakeli2
Taidemuodon uusi nousu alkoi 1950-luvulla modernismin myötä, jolloin myös metro tuli Lissaboniin. Tällöin haluttiin rakentaa asemia, jotka olivat helppohoitoisia ja joiden sisätilan ei eroaisi merkittävästi ulkotilasta. Asemien materiaaliksi valikoitui kaakeli. Metroasemat ovatkin oiva paikka nähdä modernia kaakelitaidetta.
kaakeli6
Kaakelifanille jäi vielä seuraavaksi matkaksi paikkoja käytäväksi. Ainakin nämä haluan käydä katsomassa seuraavalla matkallani Lissaboniin:
  • Minua kiinnostaa myös Maria Keilin suunnittelemat kaakeliteokset metroasemilla.  Keil oli merkittävä portugalilaisen modernintaiteen tekijä ja hänen käsialaansa on Lissabonin 19 metroaseman kaakelit. Hänen puolisonsa arkkitehti Francisco Keil do Amaral suunnitteli nämä asemat.  Taide Lissabonin metroasemilla
kaakeli8
Tämän IGTT-kampanjan järjestää  Travellover ja Vagabonda -blogit. Kampanjan tarkoituksena on levittää matkailutietoutta ja matkailun ilosanomaa. Meidät löydät Instagramista nimellä @jokomennaan
igtt