Kylpyläloma Kasnäsissä ja retki Högsåran saarelle.

hogsara3Juhannus Kasnäsin kylpylässä oli minulle lähes pakkomielle, harmi vain kun en muista, että miksi. Varasimme huoneemme kylpylähotellista edellisen vuoden elokuussa. Jo silloin kaikki minikeittiölliset huoneet oli varattu, joten saimme tilavan parvellisen huoneen ilman keittiönurkkausta.  Kaikista huoneista on merinäköala, joskin väittäisin meidän huoneen merinäköalan olleen hiukan esteellinen.

kasnas5
Huoneemme merinäköala.

Kylpylä on kompakti, mutta siellä oli kaikki tarpeellinen. Minä nautin siitä, että oli mahdollisuus uida omalla radalla matkaa, ja Lyyli leikki matalassa lastenaltaassa tunti tolkulla. Matalan lasten altaan vieressä oli syvempi terapia-allas ja poreallas. Samat altaat löytyvät monesta uimahallista, mutta etuna Kasnäsissä oli rauhallisuus. Tavallisen saunan lisäksi altaiden vieressä on höyrysauna. Kylpylän käyttö sisältyi huoneen hintaan.

kasnas4
25 metrin allas.
kasnas7
Lastenallas

Hotellin läheisyydessä on kauppa, minigolfrata ja ravintola sekä vierasvenesatama. Pari päivää kului leppoisasti lähialueen tarjonnasta nauttien ja kylpylää ahkerasti käyttäen.

hogsara6

Lauantaina, ainoana kokonaisena päivänä, teimme retken Högsåran saarelle. Olin vieraillut saarella työn merkeissä muutama vuosi sitten ja halusin näyttää äidilleni idyllisen Farmors cafén.

kasnas

Reitti hotellilta lossirantaan kulki kylätoimikunnan ylläpitämän luontopolun kautta. Kolmen ja puolen kilometrin matkalla näimme lampaita, pirunpellon ja vanhan kelohongan. Harmillisesti luontopolun kohteista ei oikein ollut tietoa saatavilla. Ahkera googlettaminen auttoi vähän, mutta olisi ollut kiinnostavaa lukea enemmän esimerkiksi pirunpellosta.

kasnas2

kasnas6

Lauantaipäivänä losseja ei kulje kuin muutama, joten aikataulu kannattaa tarkistaa etukäteen. Arkenakin lossien välillä on pitkiä taukoja.

hogsara2

Merimatka on lyhyt, mutta veneettömälle matkaajalle se antaa häivähdyksen millaista olisi seilata merellä. Heti saarelle saavuttuamme tunsimme olevamme saaristossa. Kahvilalle johtava tie on punaista hiekkaa ja muistutti minua retkistä Ahvenanmaalle.

hogsara5

Kahvila oli täynnä juhannuspäivänä. Päätimme syödä pitsat. Reilun puolen tunnin odotusaika ei meitä haitannut, koska olimme varanneet saarella vierailuun pari tuntia ja Lyyli oli löytänyt pihassa sijaitsevan leikkipaikan.

hogsara1

Ruoka oli hyvää, mutta hiukan kalliimpaa kuin kylpylän ravintolassa. Ruuhkaan nähden Farmors cafén palvelu oli tehokasta ja ystävällistä.

hogsara4

Kasnäsistä olisi ollut helppo lähteä retkelle esimerkiksi Bengtsärin majakalle tai Öron saarelle, mutta päätimme tällä kertaa pysytellä kylpylällä kun olimme sinne varta vasten tulleet juhannusta viettämään

Juhannuksen seitsemän kukkaa

 

suopursu
Suopursu

Keräsin tänä vuonna juhannuskimppuni ennen juhannusta Etelä-Konneveden kansallispuistosta valokuvaamalla seitsemän kukkaa Kalajan kierroksella. Kansanperinteen mukaan laittamalla seitsemän kukkaa tyynyn alle, näkee juhannusyönä unta tulevasta sulhosta. Laitan sitten Iphoneni tyynyni alle ja toivon taian toimivan myös näin.

Minulle tärkein kuvaamistani kasveista on suopursu. Mummoni keräsi suopursuja vaatekaappiin ja muistan tuoksun lapsuudestani.

leinikki
Leinikki

Leinikkikasveihin kuuluu 300 kasvia ja kaikissa leinikeissä on tuoreina myrkyllisiä yhdisteitä. Kaunis kukka myrkystä huolimatta.

metsatahti
Metsätähti

Ystäväni Heidi ehdotti minulle metsätähden kuvaamista. En olisi huomannut pientä matalaa kukkaa, jos hän ei olisi minulle kukasta vinkannut.

 

puolukka
Puolukka

Puolukka kukki kesäkuun alkupuolella. Kävin lapsena keräämässä marjoja mummon ja vaarin kanssa. Puolukka on myös kasvi, josta minulle tulee aina mieleen mummoni. Hän rakasti puolukoita. Mummo kertoi usein tarinaa lapsuudestaan, jolloin hänellä oli ollut hyvin korkea kuume keskellä talvea. Sukulainen oli mennyt kaivamaan lumen alta puolukoita ja mummo uskoi parantuneensa niiden voimalla.

puna_ailakki
Puna-ailakki

Puna-ailakki oli minulle tuntematon kukka. Kirkuvan magenta kukka erottui kukkakuvieni joukosta.

metsakurjenpolvi
Metsäkurjenpolvi

Minulla oli kuvia kahden eri sävyisistä metsäkurjenpolvista, mutta valitsin kimppuuni tämän hailakamma liilan, lähes pinkin.

tupasvilla
Tupasvilla

Tupasvillaa oli paljon nähtävillä Rautalammin reissulla. Taisin kastella kenkäni kun kuvailin näitä valkoisia tupsuja.

Suurin osa kukista löytyi matkalla parkkipaikalta Vuori-Kalajan kotalaavulla. Tupasvillan ja suopursun kuvasin, kun kiersimme lampea.

Tämän IGTT-kampanjan järjestää Travellover ja Vagabonda -blogit. Kampanjan tarkoituksena on levittää matkailutietoutta ja matkailun ilosanomaa. Meidät löydät Instagramista nimellä @jokomennaan

 

Risteily Etelä-Konneveden kansallispuistossa

risteily_konnevesi7
Aloitimme viikonlopun Etelä-Konneveden kansallispuistossa kävelemällä vajaan viiden kilometrin Kalajan kierroksen ystävieni kanssa. Reitti oli minulle tuttu parin vuoden takaa, jolloin tein saman reissun tyttäreni kanssa. Tällä kertaa matkassa ei ollut lapsia.

risteily_konnevesi2

Kierroksen jälkeen menimme kahville kansallispuiston portilla sijaitsevaan Törmälään, missä huomasimme mainoksen Etelä-Konneveden risteilyistä. Meillä kävi hyvä tuuri, sillä seuraavana aamuna oli risteilypäivä ja mahdollisuus maisemaristeilyyn M/S Linnealla.

risteily_konnevesi

Risteily lähti Konneveden Häyrylänrannasta, jossa sijaitsee leirintäalue. Matkaa Törmälästä sinne on autolla noin puolisen tuntia.

M/S Linnea on uusi laiva näillä vesillä. Laiva liikennöi aikaisemmin Kasnäs -Öro -välillä Ejskär-nimisenä ja se siirrettiin keväällä Etelä-Konnevedelle. M/S Linnea on alunperin kulkenut Tanskan salmessa ja sen jälkeen Tukholman saaristossa. Ennen Savoon siirtymistä Ejskär ehti liikennöidä muutaman vuoden Turun saaristossa. Laiva täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Laivan pitkä ikä näkyy kauniina yksityiskohtina, kuten esimerkiksi komentosillan kompassissa.

risteily_konnevesi5
Seppo Puttonen

risteily_konnevesi6

M/S Linnea on iso laiva näille vesille ja sen siirtoa seurattiin suurella mielenkiinnolla paikallismediassa. Laiva seilasi ensin Raumalle ja sieltä autokyydillä Viitasaarelle, josta se viimein ajettiin vesiteitse Etelä-Konnevedelle.

M/S Linneassa on kauniit sisätilat ja siellä vihtyy hyvin, vaikka ilma olisi harmaampikin. Me kuvailimme maisemia yläkannella ja sen jälkeen siirryimme sisätiloihin.

risteily_konnevesi3

Maisemaristeily reitti kulkee välillä kapeista salmista ja matkan aikana on mahdollisuus nähdä ainakin kansallispuiston tunnuksessa esiintyvä kalasääski.

Matkan varrella on paljon pieniä saaria, joissa oli kauniita punaisia mökkejä. Asta myrsyn vuonna 2010 runtelemia alueita oli näkyvissä useammassa paikassa. Kalajavuori, jolle kiipesimme edellisenä päivänä, oli myös nähtävissä.

risteily_konnevesi4

  • E-K Linesin risteilyt maanantaisin kello 18 ja lauantaisin kello 10. Risteily kestää kaksi tuntia ja sen hinta on 30 euroa.
  • Risteilyn hintaa kuuluu kahvi ja pulla. Tällä kertaa tarjolla oli marjapiirakkaa.
  • Laivaan mahtuu 100 matkustajaa. Alkukesän lauantai-risteilyllä oli hyvin tilaa. Sesonkiaikaan paikan etukäteisvaraaminen on suositeltavaa.
  • Risteilyn etuna on se, että siellä ei ole hyttysiä

Aikaisempi postaukseni Etelä-Konneveden kansallispuistosta

Iltaretki Teijon kansallispuistoon

Teijon kansallispuisto

Haaveenani oli vähän alle yhdeksän kilometrin Sahajärven lenkki Teijon kansallispuistossa, mutta myöhäisen lähdön takia ajattelimme kiertää helppokulkuisemman ja lyhyemmän Matildanjärvenkierroksen. Lopulta retkemme kutistui parin kilometrin tallusteluksi Roosiniemen laavulle ja takaisin.

Teijon kansallispuisto

Lähdimme helatorstain aattona iltaretkelle Teijon kansallispuistoon ystäväni Tuijan ja kolmen 3-11 -vuotiaan lapsen kanssa. Luulin, etten ollut ennen käynyt Teijon kansallispuistossa, mutta katsottuani karttaa, muistin olleeni alueella partioleirillä 90-luvulla.

Teijon kansallispuisto

Lapsilla oli koko matkan vauhti päällä, mutta Lyyli oli unelias alkumatkasta. Hän oli nukahtanut autoon matkalla Kemiöstä Teijoon. Melkein neljävuotias painaa jo lähemmäs 18 kiloa, joten pitkiä matkoja en häntä jaksa kantaa. Pidän kantorepun kuitenkin matkassa varmuuden vuoksi.

teijo

Tuija oli ottanut mukaan kiikarit, mutta mitään yllätyksiä ei tällä kerralla bongattu vain kalalokkeja, sinisorsa, västäräkki ja käpytikka. Tuija kertoi, ettei ole vielä nähnyt Teijossa kansallispuiston logossa esiintyvää harmaapäätikkaa, vaikka hän on sitä Sahajärvellä yrittänyt kiikaroida. Kemiön puolella hän on linnun vuosia sitten nähnyt lintulaudalla.

Teijon kansallispuisto
Lyylillä on prinsessakausi ja metsäretkellekin lähdettiin tyllihameessa.

Pitkospuut osoittautuvat yllättävän hankaliksi Lyylille, jolla muuten on hyvä tasapaino. Ehkä lankuilla kävely jännitti häntä. Kengät kastuivat, mutta onneksi pitkospuilla voi kävellä ilman kenkiä ja ilma oli lämmin. Taukopaikalla kengät kuivuivat auringossa sen verran, että niillä pystyi taas jatkamaan matkaa.

Teijon kansallispuisto

Olin pakannut nakit reppuun, mutta tulitikut olivat unohtuneet. Tulentekopaikalla etsimme laavulta tulitikkuja niitä löytämättä. Päätimme odotella hetken, jos joku saapuisi tikkujen kanssa. Ilma oli lämmin ja siirryimme nauttimaan auringosta järven rantaan. Lyyli päätti heittää talviturkin. Jäät ovat lähteneet vain muutamaa viikkoa aikaisemmin, joten vesi oli jääkylmää. Pystyn hädin tuskin laittamaan jalkojani veteen, mutta Lyyli viihtyi vedessä pitkään.

Pian nuotiopaikalle saapui iso seurue, joka sytytti nuotion ja pääsimme grillaamaan nakkeja. Takaisin parkkipaikalle kävelimme metsäreittiä pitkin. Puron reunassa näkyi koloja ja mietimme, että ovatko ne Mörrimöykyn koloja.

Teijon kansallispuisto

Ennen kotiin lähtöä ajoimme vielä Kyläravintola ja Kyläpaahtimo Terhoon nauttimaan iltapalaa. Samalla kävimme moikkaamassa alpakoita.

Äitienpäivän kukkaloistoa Westersin puutarhassa

Kiila Kemiö WestersVietimme äitienpäivää joka vuotiseen tapaan Westersin puutarhassa. Matkustimme Kiilan kylään Kemiönsaarelle jo hyvissä ajoin ennen juhlapäivää. Viikko oli lämmin ja puutarha oli päivä päivältä vehreämpi. Lyyli tutustui Gunillan opastuksella puutarhatöihin muun muasssa daalioiden istutukseen ja kukkien kasteluun.

Kiila Kemiö Westers

Äitienpäivänä aamu alkoi kuohuvalla. Gunilla tarjosi keittiössään lasilliset äideille ja kahvipannu oli lämpimänä. Lyyli oli askarrellut päiväkodissa kahvikupin muotoisen kortin ja siihen oli kirjoitettu kivoja asioita äidistä.

Kiila Kemiö Westers

Oma äitini liittyi myös seuraamme Westersin äitienpäivälounaalle. Kävin hakemassa hänet Salosta ja samalla ostin kesävaatteita ja uimapuvun Prismasta. En olisi uskonot, että merivesi voi olla niin lämmintä ja ilma polttavan kuuma toukokuun puolessa välissä, että on pakko päästä uimaan.

Kiila Kemiö Westers
Pyysin Lyyliä ottamaan kuvan uudesta mekostani Westersin portailla. Nuori assistenttini on hyvin vaativa kuvaaja. Mallin pitää taukoamatta hymyillä.

Meidän oli tarkoitus palata kaupunkiin äitienpäivänä, mutta ystävät, helleaalto, uimaranta ja omena-,päärynä-,kirsikka-, ja luumupuiden kukat saivat meidät jäämään vielä muutamaksi päiväksi kesäparatiisiin. Olin viimeksi nähnyt Kiilan omenapuiden kukkivan vuonna 2010 ja olin siitä asti toivonut, että pääsisin uudestaan näkemään kukkaloiston. Oikeaan aikaan paikalle osuminen on hankalaa, koska kukinta-aika yleensä ajoittuu toukokuun loppuun, mutta saattaa olla hyvin lyhyt. Joskus olen myöhästynyt vain parilla päivällä.

Kiila Kemiö Westers

Kirsikka oli jo täydessä kukassa äitienpäivänä ja Gunilla oli laittanut äitienpäiväpöytään koristeeksi kirsikan oksan. Omenapuun kukat aukesivat pari päivää myöhemmin. Lähtiessämme saarelta puut olivat täydessä kukassa.

Kiila Kemiö Westers

Puolentoista viikon loman jälkeen kaupunkiin palaaminen oli vaikeaa ja ilmakin oli Helsingissä kylmempi. Olimme kulkeneet kylällä paljain jaloin. Kenkien laittaminen jalkaan päiväkotiaamuna oli kitinää ja itkua. Lyyli ilmoitti haluavansa palata lämpimään Kiilaan, missä kenkiä ei tarvita.

Kiila Kemiö Westers
Westersin kaupasta ostettu kastelukannu oli Lyylillä ahkerassa käytössä.

Vierailuni aikana tutustuin tänä keväänä ilmestyneeseen Heidi Haapalahden, Tuija Tuiskun ja Gunilla Törnroosin tekemään kirjaan Kukkiva kasvimaa potager, joka esittelee Gunillan elämäntyötä eli Westersin potager-puutarhaa. Potager tarkoittaa koristeellista keittiöpuutarhaa, jossa on vihanneksia, yrtittejä ja kukkia. Vaikka olen tuntenut Gunillan useamman vuoden niin kirja tarjosi minulle paljon uutta tietoa puutarhasta. En ollut aikaisemmin nähnyt vanhoja kuvia puutarhasta ja nyt tiedän enemmän Gunillan potagerin kasvivalinnoista.

Kirja antaa paljon vinkkejä oman puutarhan aloittamiseen pohjoisilla leveyksillä, eikä vinkeissä ole unohdettu kaupunkiolosuhteita. Samalla kirja toimii johdatuksena ja oppaana Gunillan puutarhaan, jossa voi vierailla kesäisin juhannuksesta elokuun loppuun. Kirjaa voi ostaa kirjakaupoista ja Westersin puutarhasta.

kukkiva_kasvimaa_potager

Westersin puutarha Suomenkulmantie 1255 25700 Kemiö

Kukkiva kasvimaa potager

Viime vuonna kirjoittamani äitienpäiväpostaus Yh-äidinpäivä, jossa kerroin kiilalaisesta ystävästäni Tuijasta.

 

 

Yö Kemin lumilinnassa

lumilinna10

Minulle tarjoutui mahdollisuus yöpyä lumilinnassa työmatkallani Kemiin. En ollut aikaisemmin vieraillut lumilinnassa, joten kaikki oli minulle uutta: kappeli, ravintola ja hotelli.

lumilinna8Täydellinen hiljaisuus vallitsi kun saavuin hotelille puolen yön jälkeen. Lumi narskui kenkien alla kun kävelin huoneeseeni hotellin käytävää pitkin. Hotellin vastaanoton työntekijä saattoi minut, näytti valokatkaisijan ja otti vielä kuvan minusta makuupussissa.

lumilinna5

Olen viimeksi nukkunut pakkassessa 90-luvun alkupuolella. Suurin ero lienee siinä, että edellisellä kerralla nukuin makuualustalla maassa ja tällä kertaa sain maata oikeassa sängyssä, jossa oli lampaantalja ja todella lämmin makuupussi.

lumilinna4

Lumi eristää ja en kuullut mitään ääniä koko yönä. 3.40 heräsin vessaan. En olisi millään halunnut nousta kylmään. Lumilinnan sisällä ei ole vessaa vaan linnasta piti kävellä hotellin vastaanottoon.

lumilinna

Kaikille lumilinnassa yöpyjille järjestetään kello yhdeksän info, jossa kerrotaan makuupussien toiminnasta ja vieraita kehotetaan olemaan juomatta, ettei vessaan tarvitse yöllä lähteä. Joillekin vieraista kylmässä nukkuminen on ollut niin epämukavaa, että he siirtyvät yön aikana hotellin vastaanoton sohville, mutta tämä on kuulemma erittäin harvinaista.

Huoneeni oli erittäin tilava. Huone oli korkea ja sängyn ympärillä oli reilusti tilaa. Huoneessa oli puinen ovi. Sänky oli joustinsänky, jonka ympärillä oli jääreunus. Huoneissa ei ole ikkunoita. Jokaisessa huoneessa on jääveistos. Minun huoneessani sängynpäädyssä oli H.C. Andersenin kuvitus sadusta Ruma ankanpoikanen.

lumilinna11Ensimmäinen lumilinna Kemiin rakennettiin vuonna 1996 ja siitä lähtien linnoja on rakennettu joka vuosi. Hotellihuoneita linnassa on ollut vuodesta 1999 ja linnassa on majoittunut yli 13 000 vierasta.

Lumihotellissa ja koko rakennuksessa lämpötila on -4 asteen paikkeilla. Päivällistä söimme paksut talvihaalarit päällä, mutta yöpukuna minulla oli vain yksi lämpökerrasto.

Lumilinnan lumi on merivedestä lumitykeillä valmistettua lunta. Lumilinna on viimeistä päivää auki 14.4. Sen jälkeen se työnnetään takaisin mereen.

Kemiin rakennetaan parhaillaan ympärivuotista lumilinnaa. Voit lukea siitä lisää Tiina Vahteran jutusta Houkuttaako ikuinen talvi?

Lumihotelli

Riihimäen pääsiäinen

riksu_museon_miljoota

Blogini ensimmäinen blogivieras on Kulttuuriuutinen kirjoituksellaan Riihimäen pääsiäisestä.

Riihimäki tunnetaan pääsiäiskaupunkina, ja tänä vuonna lapsiperheille tarjottu ohjelma oli kasvanut. Normaalin pääsiäisohjelman lisäksi teemana oli tanssi, ja tanssinäytöksiä ja -pajoja oli lapsille runsaasti. Mikä parasta, kouluikäiset lapset pääsivät kokeilemaan mm. hiphoppia ja discontanssia ilmaiseksi. Pienemmillä oli mahdollisuus osallistua kansantanssipajaan vanhempien kanssa. Myös muuta ohjelmaa teatterista taidenäyttelyyn ja pääsiäismunien maalauksesta maastopyöräilyyn oli tarjolla.

riksun_paasiainen

Koko Riihimäki oli koristeltu pääisäisteemaan; kadunvarsilla näkyivät höyhenet ja muut pääsiäiskoristeet. Tämä panostus oli erittäin tervetullut muuten niin harmaaseen ajankohtaan. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, ja aurinkoisuus muutenkin näkyi ihmisten kasvoilla.

riksu_kaupunginmuseo

Pääsiäishulinat keskittyivät pienehkön kaupungin ytimeen, ja lapsiperheet pystyvät helposti kävelemään lyhyet matkat kohteisiin. Lauantaina hulinaa löytyi ainakin kaupunginmuseon pihalta, Punaisesta ja Vihreästä talosta sekä torilta. Muuallakin toki oli tapahtumia, mutta uskoisin näiden neljän kohteen vetoavan ainakin perheen pienimpiin.

riksu_alpakka

Kaupunginmuseon ympäristössä on aikuisillekin silmänruokaa, kun vanhat ja historialliset puutalot tuovat tuulahduksen menneiltä ajoilta. Museon pihalla oli maatilan eläimiä, ja silmiinpistävin oli alpakkakolmikko, joita olisi vaan voinut tuijottaa… Kahvin tuoksu leijui ilmassa, ja grillistä sai myös aikuiset vatsansa täyteen. Aktiviteetteja pihalla ja museon sisällä oli paljon, mutta vetovoimaisimpia tähtiä olivat eläimet.

riksu_vihrea_talo

Vihreä talo vaikuttaa boheemilta olohuoneelta, mihin on helppo tulla, ja missä tunnelma on lämmin. Kävin pyörähtämässä sisällä, mutta tuolloin talossa ei ollut ohjelmaa, vaan tunnelma oli pikemminkin harmonisen rauhallinen. Jos satutte käymään Riksussa myöhemmin, kannattaa kyseisen talon ohjelma käydä katsomassa, vaikka ilman lapsiakin. Siellä näkyy olevan tunnettuja kotimaisia artisteja esiintymässä tuon tuosta, ja tunnelma on varmasti intiimi. Punaisen talon pihalla oli enemmän kuhinaa, kun ympäristössä kuului musiikkia ja ongintakojulla näytti olevan pieniä kalastajia.

riksu_punainen_talo

Torin markkinat olivat yllättävän hiljaiset. Tosin päivä alkoi kääntymään alkuillaksi, joten kenties päivän aktiviteetit olivat jo väsyttäneet pieniä ihmisiä. Aivan keskustassa on myös aivan ”tavallinen” leikkipuisto, missä voi touhuta tuttujen ja turvallisen laitteiden äärellä, ilman pääsiäishulinaa.

Riihimäelle on junalla helppo tulla, Helsingistä matka taittuu noin tunnissa. Rautatieasema on kävelymatkan päässä keskustasta ja pääsiäistohinoista. Kaupungissa ei tosin ole mitään valovoimaista vetonaulaa, mikä vetäisi turisteja puoleensa, vaan se on tavallinen pikkukaupunki. Ehkä siinä syy matkustaa sinne?

Joko mennään -blogi kiittää Kulttuuriuutista uudesta matkakohteesta. Riihimäki on ollut minulle vieras kaupunki, jonka ohi olen useasti ajanut ohi junalla, mutta ensi pääsiäisenä tähän tulee muutos ja matkaamme pääsiäishulinoihin sinne. Riihimäen pääsiäisellä on mielenkiintoinen historia. Riihimäestä piti tulla Suomen pääsiäiskaupunki, mutta nykyään tapahtuma on suunnattu paikallisille lapsiperheille. Riihimäki pitää kiinni pääsiäiskaupungista

 

Hullaannuin jääkuksaan

jaakuksa

Minulla oli mahdollisuus vierailla Kemin lumilinnassa työmatkallani helmikuun alussa. Linnan ravintolassa tarjotaan alkudrinkki Mauri Markkasen käsityönä valmistamasta jääkuksasta. Markkanen veistää kuksat jäälohkareista, jotka hän hakee jo edellisenä talvena paikallisesta lähteestä.

jaakuksa7

Haltioiduin jääkuksasta, joka sulaa pois illan päätteeksi. Jääkuksassa oli minusta sadunomaista hohdokkuuta. Päätin, että juon sinä iltana kaikki juomat jääkuksasta. Päätös oli rajoittava, koska tavalliset virvokkeet jäätyvät jäiseen mukiin. Jääkuksasta nautittujen juomien alkoholiprosentin pitää olla korkea. Alkudrinkki oli siniseksi värjättyä vodkaa ja sen jälkeen sain jäämukiini Jägermeisteriä.

jaakuksa2

jaakuksa9

Lumiravintolan sisutus on hohtavan valkoinen ripauksella sinistä. Juomia nauttiessa ihailin upeita jääreliefejä ravintolan katossa. Vuoden 2018 teemana on metsän eläimet.

Lumiravintolan nettisivulla sanotaan ”Takaamme unohtumattoman elämyksen” ja sen lupauksen ravintola täytti. Jääkuksa ja illallinen ravintolassa oli upea kokemus.

jaakuksa5

Kemissä meidän oli mahdollisuus tavata jäänveistäjä Markkanen. Tein jääkuksan valmistuksesta lyhyen videon Apu-lehden nettisivulle. Video löytyy Youtubesta

jaakuksa3

Markkanen veisti kuksan muutamassa minuutissa käyttäen kahta työkalua: poraa ja talttaa. Ravintolaan menevät kuksat hän vielä kirkastaa huuhtelemalla ne vedellä.

jaakuksa4

 

jaakuksa6

Lumilinnan ravintolaan kannattaa pukeutua lämpimästi, koska lämpötila on linnan sisällä -5 astetta. Sormet eivät jäätyneet kuksaa pidellessä, kun oli tarpeeksi vaatetta päällä. Minulla oli haalarin alla ohut talvitakki ja toppahousut.

Osallistun tällä postauksella Instagram Travel Thursday -kampanjaan. Maaliskuun teemana on parhaita fiiliksiä. Monesti parhaat fiilikset syntyvät pienistä yksityiskohdista. Kemin matkallani yksi niistä oli jääkuksa. Tämän IGTT-kampanjan järjestää Travellover ja Vagabonda -blogit. Kampanjan tarkoituksena on levittää matkailutietoutta ja matkailun ilosanomaa. Meidät löydät Instagramista nimellä @jokomennaan

igtt

Pakkaspäivä Muumien kanssa

taikatalvi20185

Viime vuoden Taikatalvi oli sen verran suuri menestys meidän perheessä, että matkasimme tänä vuonna uudestaan Naantaliin.

Lähdimme Helsingin vielä nukkuessa. Joko olemme perillä, kysyi Lyyli ensimmäisen kerran Lasipalatsilla.

taikatalvi201811

Juna Turkuun lähti puoli kahdeksalta, ja perillä Turussa olimme puoli kymmenen. Asemalta jatkoimme matkaa ystäviemme kyydissä Naantaliin ja seuraamme liittyi Hilma, joka on ollut vakioseuraamme Muumimaailmassa.  Portilla tapasimme turkulaiset ystävämme Tiinan ja Siirin. Yhdessä lähdimme viettämään päivää Muumilaaksoon. Pikku Myy oli valmistautumassa avauslaskuun, kun saavuimme paikan päälle.

taikatalvi201810

Vierailupäivänämme oli kova pakkanen, joten Muumitalossa oli mukava lämmitellä hetken ja pelata shakkia. Hilma opetti Lyylille sääntöjä. Kiertelimme taloa rauhassa, koska vierailijoita oli vähän. Tyttöjen suosikkipaikka taitaa olla Muumipapan huone. Siellä kokeilimme kirjoituskonetta, kaukoputkea ja papan kävelykeppiä. Hilma ja Lyyli hassuttelivat Papan hattujen kanssa.

taikatalvi20188

taikatalvi20189

Tiedemies Hemulin talossa kävimme katsomassa hyönteisiä suurennuslasilla. Seinällä oli kasveja kuivumassa ja myrskylyhdyt naulakossa.

taikatalvi20186

taikatalvi20187

Teatteri Emmassa näimme näytelmän Reippailija Hemulin pilkkikilpailu. Näytelmässä kilpailivat Myy, Muumipeikko ja Hemuli. Lyyli kannusti innokkaasti kaikkia kolmea kilpailijaa. Lounaan söimme Mamman keittiössä. Ruoka maistui erinomaisesti kylmänä päivänä.

taikatalvi20183

Muumitalon edessä oli Aliisan pakkasjumppa. Lyyli osallistui ja minä katselin kauempaa. Jäärouvan tanssi oli Aliisan jumpan jälkeen. Lapset menivät suojaan ison kankaan alle, sillä jäärouvaa ei saa katsoa silmiin tai muuten jäätyy. Muumimamma peitti silmänsä käsilaukulla.

taikatalvi20184

Parasta Muumimaailmassa on muumien kanssa hengailu. Lyyli kysyi tällä kertaa mäenlaskukisaan Niiskuneitiä. Lyyli voitti täpärästi Niiskuneidin. Pyysimme myös viime vuoden tapaan Muumimammaa mukaan, mutta Muumimamma kertoi, että hänellä oli selkä kipeä. Outoa, kuiskasi Lyyli minulle, epäillen Mamman selitystä.

taikatalvi2018

Muumimaailmassa Lyyli pääsi ensimmäistä kertaa kokeilemaan hiihtämistä. Noviisilla riitti innostusta ja Lyyli olisi halunnut mennä hiihtämällä joka paikkaan.

taikatalvi20182

Ennen kotiinlähtöä söimme eväät laavussa nuotion vieressä. Mehu ja pulla maistui auringon paistaessa. Kotiin lähdimme Taikatalven sulkeuduttua kello 16. Olimme viettäneet mukavan päivän, ja aikaa oli sopivasti kaikkiin ohjelmanumeroihin.

Kuvat: Tiina Helkiö ja Rosemarie Särkkä

Lakkopäivä

 

kemio2
Tuija ja Lyyli omenatarhassa Kemiössä 2015.

Näin lakkopäivänä pohdin miten lakot ovat vaikuttaneet matkoihimme. Mieleeni tuli vain vuoden 2015 palkansaajien mielenilmaus, jolloin bussit ja junat olivat pysähdyksissä. Silloin Onnibussi kulki ja matkasimme sen kyydissä Saloon, ja sieltä saimme kyydin Kemiöön. Matkasta on jäänyt mieleen, että suurin osa matkustajista meni Helsingistä Otaniemeen, Ikean parkkipaikka oli täynnä autoja (ilmeisesti lakkopäivä on hyvä ostospäivä) ja moottoritiellä oli todella vähän liikennettä.

kemio
Lakkopäivän satoa vuodelta 2015.

Olin lukiovaidossa 1998 kun Norjassa oli laaja ja pitkä lakko. Se eteni aluettain ja ensimmäisinä Bergenissä lakkoon menivät bussit. Kouluun pääseminen hankaloitui kun 10 kilometrin matka piti kulkea pyörällä. Bergenin tuntevat tietävät, että maasto ei ole tasaista. Aamulla laskin vuoren rinnettä alas, mutta paluumatka olikin sitten ylämäkeä. Sitten menivät lakkoon opettajat. Vietin abivuotta Norjassa, ja ehdin tehdä vain äidinkielen eli norjankielen kokeen ennen lakkoa. Loput kokeet peruttiin. Se oli ihan mukava yllätys, koska pitkän kouluvuoden jälkeen kesäloma alkoi etukäteen. Norjalaisille opiskelijoille päättökokeiden peruuntumisella saattoi olla enemmän vaikutusta.

rosa_russ_1998
Lakko tuli vasta abijuhlintojen jälkeen.

 

Minkälaisia lakkokonemuksia sinulla on matkoiltasi?