Olen löytänyt risteilyt uudestaan. Olin jo ajatellut, että en enää matkusta laivalla Tukholmaan tai en ainakaan mene risteilyille, koska maissaoloaika on niin lyhyt. Lasten kanssa matkustaessa olen kuitenkin ymmärtänyt, että laiva on lapsille loistava paikka temmeltää ja lyhyessä Tukholman pysähdyksessä on puolensa, etenkin kun on matkassa yksin kahden lapsen kanssa.
Tasan vuosi sitten lähdin matkaan yksin Lyylin ja kummityttöni Keken kanssa. Suunnittelin matka-ohjelman tarkkaan etukäteen ja ostin kaikki tarvittavat liput Viking Linen –varauspalvelusta. En ollut koskaan ennen varannut laivayhtiön kautta palveluja maissa, lukuunottamatta Tallinnan hotellipaketteja. Yllätyin kuinka kätevästi homma toimi. Kaikki liput sai valmiiksi tulostettuna satamasta ja näin matkan budjettikin oli selvillä jo etukäteen. Tukholmassa aika on sen verran lyhyt, että suurempiin ex tempore kiertoajeluihin tai reitin muutoksiin ei olisi kuitenkaan ollut aikaa.
Tukholmassa matkakohteemme oli Junibacken. Mietin muutamia reittivaihtoehtoja, mutta päädyin siihen helpoimpaan eli ostin päivälipun Djurgårdeniin menevälle laivalle. Laiva lähtee muutaman sadan metrin päästä Vikingin terminaalista ja pysähtyy Gröna Lundin tivolin portin luona. Menopaluulippu maksoi 11€ (kesällä 2016) ja lapset matkustivat ilmaiseksi maksavan aikuisen kanssa. Laivan kannelle pääsi hyvin rattaiden kanssa ja lyhyt merimatka laivankannella oli ohjelma itsessään. Perille olisi päässyt myös Tukholman paikallisliikenteen kulkuvälineillä sekä Viking Linen bussilla.
Kävelymatka Gröna Lundin portilta Junibackeniin sujui hyvin ja jätimme rattaat lukittuina katokseen. Lippukassalla saimme ajan, jolloin pääsimme satujunaan. Meille jäi noin 1,5 tuntia ennen satujunaa. Junibackenissa ei ollut ryysistä, mutta aika vilkasta. Täällä yksin matkustavalle äidille tuli matkan ainoa epätoivonhetki: miten näiden lapsosten perässä oikein pysyy. Kun yht äkkiä pienempi vilahti pienestä kolosta leikkitaloon sisään ja minulla ei ollut mitään mahdollisuutta mennä perään. Kerran myös seurasin lapsia Pepin talon yläkertaan, mistä lapset laskivat mäkeä alas, mutta aikuisilta tämä oli kielletty. Oli siis päästävä jotenkin alas ahtaassa portaikossa.
Astrid Lingrenin satujuna oli upea kokemus meille kaikille. Monet pitävät sitä liian pelottavana pienille lapsille, mutta suosittelen kuitenkin junamatkaa kaikille. En ole aikaisemmin nähnyt mitään vastaavaa.
Vietimme kaksi tuntia Junibackenissa. Olin etukäteen lukenut, että monet sanoivat siellä viihtyvän sen verran. Emme osallistuneet esityksiin, mikä nopeutti vierailua. Lähtöä museosta nopeutti myös Lyylin päiväuniaika, joten laitoin Lyylin nukkumaan ja lähdimme kävelylle. Gröna Lundin kupeessa söimme jäätelöt odotellessamme lautan saapumista. Keke valitsi jäätelötötterön pehmiksellä ja karkkitikulla. Muistan itsekin syöneeni tällaisen ison jäätelötötterön Kööpenhaminan tivolissa alle 10-vuotiaana.
Laivan lähdettyä meillä oli varattuna buffet. Omaan ruokailuun ei toki ehdi kunnolla keskittyä kahden lapsen kanssa. Buffetin hinnoittelu kuitenkin kannustaa syömään juuri siellä, sillä 6-vuotias lapsi syö vain muutamalla eurolla ja Lyylin ruoka oli ilmainen. Runsaasta valikoimasta löytyy jokaiselle jotakin.
Vinkit
- Lyhyt matka kannattaa suunnitella mahdollisimman tarkasti etukäteen. Näin aikaa ei mene hukkaan. Pienen lasten kanssa matkustaessa ei toimi, että ”tehdään sitten sitä, mikä tuntuu kivalta” .
- Rattaita varten kannattaa ottaa oma lukko mukaan. Rattaita ei voi ottaa Junibackeniin sisälle vaan ne jätetään ulos katokseen. Junibackenista voi myös ostaa lukkoja. Junibackenin sisältä löytyy ilmaisia säilytyslokeroita.
- Junibackenissa ei voi syödä omia eväitä. Kahvilasta saa lounaita ja muita kahvilatuotteita.
- Viking Linen internet on todella hidas (riippumatta siitä, että ollaanko merellä vai maissa). Olin ajatellut, että Keke olisi voinut katsoa iPadista ohjelmia illalla Lyylin mentyä nukkumaan, mutta se ei ollut mahdollista. Onneksi Kekellä oli värityskirja mukana.
- Alle 15-vuotias lapsi ei tarvitse matkalle kuvallista henkilöllisyyskorttia tai passia. Tavallinen Kela-kortti riittää.
Joko mennään 