Vietimme viime viikon Levillä Lyylin kanssa, mutta Lapin blogipostaus saa vielä odottaa. Nyt kerron pienen pätkän lauantairetkestämme Fiskarsin maalismarkkinoille. Olin innoissani mahdollisuudesta käydä Fiskarsissa, koska viime kerrasta oli kulunut jo 10 vuotta. Helsingistä olisi jopa ollut bussikuljetus markkinoille, mutta tällä kertaa saimme autokyydin.
Matkaseurana meillä oli ystäväni Juha ja Gunilla. Joenvartta kävellessämme jaoimme kokemuksiamme ja muistojamme Fiskarsista. Meille jokaiselle paikalla oli erityinen merkitys. Minulle tulee aina Fiskarsissa nostalginen olo, koska opiskellessani valokuvausta Karjaalla 90-luvun lopulla, kävimme usein Fiskarsissa kotibileissä. Paikka muistuttaa minua myös mummostani, joka syntyi Pohjan kunnassa, vaikka elikin suurimman osan elämästään Hyvinkäällä. Hänen äitinsä oli piika ja mietin, minkälaisessa talossa hän mahdollisesti oli töissä 100 vuotta sitten, kun mummoni syntyi. Noina aikoina mummoni äiti eli yksinhuoltaja, aikana jolloin avioton lapsi oli häpeä.
Kahvipaussin pidimme Laundry-kahvilassa, jonka terassilla tarkeni jo istuskelemaan. Samaan aikaan Lyyli haaveili vastarannan liukumäestä ja hyppeli kuralätäköissä. Jatkoimme kahvilalta matkaa markkinoille, jossa nautimme englantilaisen Pie Witchin sipulijuustopiirakan ja amerikkalaisen Jenky’s Cafen blondies-leivonnaisen. Ruuat olivat niin herkullisia, että ne katosivat ennen kuin ehdin ne kuvata. Lyyli nukahti markkinoilla rattaisiin ja käväisimme vielä Juhan ja Gunillan kanssa tutustumassa Kuura Ciderin toukokuussa avattavaan myymälään ja samalla Petri Halmetoja esitteli meille uudet siiderintuotantotilansa.
Vinkkejä
- Tällä kertaa emme ehtineet testata paikallista leikkipuistoa, joka sijaitsee torin kupeessa, mutta kuvista päätellen paikka näyttää upealta.
- Kesällä Fiskarssiin voi mennä vaikka piknikille.
- Välimatkat Fiskarsissa ovat lyhyitä, joten liikkuminen paikasta toiseen on helppoa.
Joko mennään 