Lähdin elämäni ensimmäiselle staycationille neljän lapsen ja yhden aikuisen kanssa elokuussa. Olen aikaisemmin pitänyt staycationeita keskiluokkaisena pröystäilynä. Matkustussuositusten jälleen kiristyessä, päätin minäkin kokeilla lähilomaa.
Varasimme huoneet muutamaa päivää aikaisemmin Clarionin nettisivuilta. Kävin kyselemässä tietoa huoneista paikan päällä, mutta hinta oli huokeampi netistä varattuna. Nettivarauksessa ei kuitenkaan käynyt selväksi kaikki yksityiskohdat ja en ollut osannut kysyä kaikkia kysymyksiä vieraillessani hotellilla. Olimme varanneet kaksi superior-huonetta väliovella ja kahdella varavuoteella. Paikan päällä selvisi, että väliovellisiin huoneisiin mahtui vain toiseen lisävuode. Päätimme, että lapset nukkuvat isommassa huoneessa siskonpedissä ja teini saa oman sängyn. Aikuiset majoittuvat pienemmässä huoneessa. Olimme valinneet superior-huoneet, sillä niihin sisältyi kylpytakit ja tohvelit sekä aikuisille että lapsille. Kylpytakeissa oli helppo siirtyä isolla porukalla kylpyläosastolle.
Huoneet olivat tyylikkäät ja meillä oli isommassa huoneessa kylpyamme. Maisema oli Länsisatamaan päin. Huoneen hinta elokuisena arkipäivänä oli 107 euroa netistä varattuna.
Olin nähnyt useita kuvia Clarionin uima-altaasta ja epäilin, että oliko kuviin valittu vain hyvät kuvakulmat ja oikeasti paikka ei olisi niin hieno. Päinvastoin allas oli suurempi kuin kuvissa ja ikkuna altaan pohjassa yllätti meidät kaikki. Vierailumme aikaan oli aurinkoista, joten sukeltaessa näki Hietalahti. Uima-allas on syvä, joten lapsilla pitää olla kellukkeet, jos he eivät osaa uida.
Aamupala oli hotellin tasoon nähden surkea. Kaikkea oli, mutta ei mitään erityistä muun muassa sämpylät olivat kuivahtaneita ja kalat puuttuivat. Olin vain paria viikkoa aiemmin yöpynyt Oslossa Clarion Hub -hotellissa, jossa söin ehkä elämäni parhaan aamupalan.
Illalla kävimme lasten kanssa Sky baarissa. Aikaisemmin sinne on päässyt lasten seurassa vain kello 17-18, mutta nyt saimme mennä myöhemmin. Vaikka hotelli oli vierailumme aikaan tyhjä niin baari sen sijaan oli täydempi. Joimme talon omat versiot mojitosta ja rehellisesti sanottuna pidän alkuperäisestä reseptistä enemmän.
Illallista söimme hotellin lähellä nepalilaisessa ravintolassa. Lähiravintoloiden tarjonta on kulinaristille ehkä vähän suppeahko, mutta lapsikatraan kanssa matkustavalle vaihtoehtoina löytyy myös Hesburger sekä Subway. Hotellin oma ravintola löytyy pohjakerroksesta.
Staycation oli meistä oikein onnistunut irtiotto. Lapset suunnittelevat jo uutta reissua hotellille ja aikuisillekin se toi pientä vaihtelua arkeen.
Ainutlaatuinen Cirque de Saimaa -kylpylä sijaitsee Holiday Club Saimaalla. Siellä voi uida diskovalojen välkkyessä tai nousta lavalle vesisuihkujen keskelle tanssimaan. Lapset ihastuivat tähän kylpylään ensisilmäyksellä.
Hotelli
Olimme alun perin varanneet huoneen Castle-puolelta. Check-in vaiheessa vaihdoimme huoneen Club-puolellle, koska silloin meidän oli mahdollisuus saada yksi iso sänky ja isommalle lapselle oma sänky. Castle-puolella olisimme jakaneet yhden kaksi metriä leveän sängyn kolmen kesken.
Huone oli kaunis ja meillä oli ranskalainenparveke. Näkymä ei mielestäni ollut Saimaan hotelliksi kovinkaan kummoinen, mutta lasten mielestä oli hauskaa, että huoneestamme näkyi vesiliukumäki. Minua taas häiritsi lastauslaituri ja parkkipaikka.
Huoneen varustukseen kuului jääkaappi, mikä on suuri plussa lasten kanssa matkustaessa. Vedenkeitin löytyi myös mutta ei kahvia tai teetä.Erityisen maininnan haluan antaa siivoojalle, joka oli peitellyt kauniisti lasten lelut sänkyihin huonesiivouksen yhteydessä. Lapset olivat kovin innoissaan tästä.
Kylpylä
Monet suomalaiset kylpylät ovat korkeita valoisia tiloja kuten, Caribia, Eden, Laajavuori tai Tampereen kylpylä. Saimaa tekee poikkeuksen. Kylpylä on pimeä tila, jossa noin puolentunnin välein vilkkuvat diskovalot. Yhtä isoa allasta ei ole vaan kylpylää kiertää jokimainen kapea väylä. Ihan pienille lapsille on kahluuallas, vähän isommille on pieni allas ja 8-vuotiaille ja sitä vanhemmille on kaksi liukumäkeä. Lapsille kylpylä on huikea kokemus, mutta aikuisten rentoutumislomalle tämä ei ole paras paikka. Erikoisuutena on muun muassa iglusauna, jossa pyörii piirretyt telkkarissa.
Ruoka
Hotellissa on useampi ravintola ja iso aamiaistila. Olimme hotellissa heti koronarajoitusten jälkeen, joten aamiaisella ei ollut buffettia ja vain yksi ravintola oli auki. Normaalisti hotellissa on useampi ravintola ja syötävää löytyy varmasti jokaisen makuun.
Tekemistä
Kylpylässä oli lyhyemmät aukioloajat, mutta ehdimme käydä siellä kolme kertaa meidän vierailumme aikana. Kerran pelasimme minigolfia ja kävimme molempina iltoina iltakävelyllä. Alueella on loistavat leikkipaikat: hotellin vastaanottoa vastapäätä ja toinen aivan rannan tuntumassa. Aika kului nopeasti emmekä kaivanneet muita aktiviteettejä. Tarjolla olisi myös ollut jalkapallogolfia ja kiipeilypuisto. Hotellista löytyy myös jäähalli. Lapsille tekemistä riittää Angry Birds -sisäpuistossa, joka on hotellin lähettyvillä.
Matkamessujen parhaat kuvauspaikat löytyvät laivayhtiöiden osastoilta. Tallink Siljan -osastolla on kaksi hyvää kuvauspaikkaa. Osasto on kahdessa kerroksessa. Alakerrassa on kuvausseinä, jonka edessä voi kuvauttaa itsensä auringonlaskussa laivan kannella. Me poseerasimme osaston kuvaajalle Lähinnä kauempana -blogin Katin kanssa M/S Romantic -hengessä. Kuva on toisinto kohtauksesta, jossa Kaide ja Emppu nojailevat laivan kannella oluet kädessä ja Kaide sanoo Empulle My special place. Kuvan saa osastolta tulostettuna mukaansa. Kuvan voi myös ladata itselleen netistä.
Osaston toisessa kerroksessa on pastellinsävyinen pallomeri, jossa voi nauttia pallokylvyistä. Tallink Silja 6k50
Viro on Matkamessujen partnerimaa 2020 ja Virolla on tänä vuonna erityisen iso alue. Suurin osa osastoista on täynnä pieniä esittelypöytiä, mutta keskeltä Viron aluetta löytyy tämä sivuvaunullinen moottoripyörä, jossa voi pienen rekvisiitan kera kuvauttaa itsensä. Visit Estonia 6e70
kuva: Ja sitten matkaan -blogi
Tartossa sijaitseva Tagurpidi maja eli ylösalaisin talo oli tuonut messuille pienen nurkkauksen, missä pystyi kuvauttamaan itsensä esimerkiksi käsilläseisonnassa. Tartu 6e78
kuva: Emma, Mutkia matkassa -blogi.
Viking Line mainostaa osastollaan laivojen keikkatarjontaa ja teemaan liittyen kuka tahansa voi kuvauttaa itsensä Viking Linen mainoksessa ratsastamassa kitaralla merellä. Kuvan voi lähettää itselleen joko sähköpostilla tai tekstiviestillä. Viking Line 6p50
Eckerö Linen osastolla on viime vuoden tapaan Merenneito Riia, jonka kanssa voi ottaa itsestään kuvan rantakalliolla. Eckerö Line 6f50
Kokkola juhlii tänä vuonna 400-vuotis juhliaan ja sen kunniaksi itsensä voi kuvauttaa Kokkolan kuvausseinää vasten puhekuplan kera. Vaihtoehtoina on muun muassa Minä nuori, Kokkola vanha, I love Kokkola tai Rohkene rakastua Kokkolassa. Visit Kokkola 6h41
kuva: Emma, Mutkia Matkassa -blogi
Melkein kaikilta osastoilta löytyy kilpailu, jossa voit osallistua arvontaan jakamalla kuvasi Instagramissa. Katso ohjeet jokaiselta messuosastolta erikseen. Matkamessut 17. – 19.1.2020 Messukeskuksessa.
Proto on lokakuussa 2019 avattu keksintötehdas, joka esittelee kaikenikäisille tieteenmaailmaa. Protossa pääsee lentämään kuumailmapallolla, tutkimaan valtameren pohjaa ja maapallon sisälle vuoristorata-ajelulle. Protoon on koko perheen museo, mutta parhaiten se toimii kouluikäisille.
Keisha ja Lyyli merenalaisessa seikkailussa.
Protossa ei ole mitään pelottavaa, minkä takia pienemmät eivät sinne voisi tulla, mutta alle viisivuotiaan voi olla hankala käyttää VR-laseja. Proto on yhtä lailla kiinnostava paikka aikuiselle, joten vanhemman on hyvä huomioida, että käyttäessään VR-laseja, hän ei voi katsoa lasten perään eli ihan pienten lasten kanssa vierailu voi olla hankalaa. Proto on upea ilman VR-laseja, mutta silloin kannattaa miettiä, että kannattaako maksaa 12 euroa museosta, jossa voi kokeilla vain muutamia juttuja.
Keisha kokeilee lentämistä.
Me matkustimme Protoon arkipäivänä, jolloin museossa oli hyvin tilaa ja emme joutuneet jonottamaan. Pisteissä menee aikaa, joten lomapäivinä jonoja kertyy. Tämä kannattaa ottaa huomioon, sillä oman kokemukseni mukaan pienemmät lapset eivät välttämättä jaksa jonottaa. Mukanamme Protossa oli kummityttöni Keisha 10 vuotta. Hän kulki pisteeltä toiselle itsenäisesti. Jokaisen pisteen luona on infotaulut, joissa on suomenkielinen teksti. Tästä erityiskiitos Protolle, koska se helpottaa huomattavasti museoon tutustumista. Protossa oli vierailupäivänämme paljon henkilökuntaa. He auttoivat aina tarpeen tullen, kun joku laitteista ei toiminut. Sitä tapahtui aika usein. Laiteopastuksissa sain ohjeet yleensä henkilökunnalta ensin englanniksi ja käänsin ne sitten viisivuotiaalle tyttärelleni tai luin hänelle infotaulusta ohjeet. Tästä johtuen hän ei pystynyt itsenäisesti kokeilemaan kovinkaan montaa pistettä.
Omia suosikkejani Protossa olivat vuoristorata ja kuumailmapalloajelu. Vuoristorata-ajelua oli mahdollisuus kokeilla vierailupäivänämme tunnin välein ja mukaan mahtui kerralla 15 matkustajaa. Vuoristoradassa istutaan penkkeihin, joissa on turvavyöt. Aikuisen on hyvä istua pienemmän lapsen vieressä, sillä ajelun aluksi penkit hypähtävät. Sen jälkeen ajelu on tasaisempaa, mutta VR-lasien kanssa mäet ovat hurjia. Kuumailmapalloa ohjataan siirtämällä kehonpainoa ja kahvasta nostamalla ja laskemalla palloa. Lyylin suosikkeja olivat yksinkertaisemmat jutut, joissa ei käytetty VR-laseja, kuten peli, jossa yritetään saada kuutio toisen maaliin.
Lyylin suosikkipeli Protossa.
Protossa kierros alkaa yläkerrasta, jossa on muutamia pisteitä. Yläkerrasta avautuu hieno näkymä alakerran näyttelysaliin. Yläkerrassa kokeilimme peliä, muun muassa ukkospianoa, valomaalausta ja tutustuimme VR-laseilla maailmaa muuttaneisiin keksintöihin.
Alakerrassa kiersimme melkein kaikki pisteet. Aikaa meillä meni Protossa kaksi ja puolituntia, mutta ruuhkaisena päivänä vierailuaika voi tuplaantua, sillä joissakin pisteissä pelit kestävät useita minuutteja. Pienimmille lapsille ainoita sopivia juttuja on rakentelu palikoilla ja valomaalaus.
Rillipäille huomioksi, että minä en pystynyt pitämään VR-lasien alla silmälaseja ja ilman en olisi nähnyt kunnolla. Kävin ensimmäisen pisteen jälkeen vaihtamassa piilolinssit.
Proton kahvilaa on kehuttu kovasti ja lounaalla se olikin lähes täynnä. Me ostimme vain kahvilatuotteita ja en ollut aivan vakuuttunut sen perusteella. Pannukakut olivat kuivia ja suurin miinus oli automaatticappuccino pahvimukista. Siinä ympäristössä voisi kuvitella saavansa kunnon kahvia posliinikupista.
Millä Protoon pääseen?
Protoon pääsee bussilla 73 ja matkaa D-terminaalista kertyi kolme kilometriä. Meidän Tallinna-päivänä oli myrsky ja satoi, joten ensimmäistä kertaa turvauduin Tallinnatärpit-facebookryhmässä paljon suosituksia saaneeseen Bolt-taksisovellukseen. Bolt toimii samalla tavalla kuin Uber eli ensin ladataan puhelimeen appi, jonne tallennetaan luottokortin numero. Bolt-sovellus paikantaa puhelimen sijainnin ja näin ollen taksin voi tilata, vaikka ei tarkkaa osoitetta tietäisikään. Tallinnan satamien ovien edustat on varattu parille taksifirmalle, joten aivan oven eteen Bolt-kyytiä ei voi tilata, mutta hyvin lähelle, esimerkiksi lähimmälle parkkipaikalle. Tilauksen jälkeen sovellus kertoo kuskin nimen, auton merkin ja rekisterinumeron. Kartasta voi seurata, missä tilauksen vastaanottanut auto liikkuu. Kyydit ovat noin puolet halvempia kuin Tulika taksoilla. En kuitenkaan vaihtanut Boltiin pelkästään hinnan takia vaan viime kerralla käyttäessämme Tulika taksoja, meille tuli tunne, että kuskit yrittivät huijata, emmekä saaneet matkoistamme kuitteja. Boltissa kuitti tallentuu sovellukseen. Bolt yllätti helppoudellaan. Matkat sujuivat ongelmitta, mutta palvelun taso oli itäblokkia ja vain yksi kuski kolmesta tervehti meitä kun avasimme auton oven.
Lasten turvaistuin taksissa
Virossa turvaistuinten käyttö ei ole pakollista taksissa. Takseihin ei ole suurimmaksi osaksi mahdollista saada pienille lapsille turvaistuinta. Bolt-sovellus tarjoaa assist-vaihtoehtoa, joka ei ole turvaistuin vaan koroke myös Tulika takseissa on mahdollisuus korokkeeseen. Jos lapsen kuljettaminen taksissa ilman turvaistuinta arveluttaa niin istuin kannattaa ottaa mukaan tai käyttää julkista liikennettä. Julkisessa liikenteessä aikuinen matkustaa ilmaiseksi alle kolmevuotiaan lapsen kanssa ja alle seitsemänvuotiaalle lapsille matkat ovat ilmaisia. Tallinna nosti vuoden vaihteessa lippujen hintoja. Kertalippu vaihto-oikeudella uhiskaartilla tai lähimaksulla maksettuna on 1,50 euroa ja päivälippu on 4,50 euroa. Kuskilta ostettaessa kertalippu on kaksi euroa. Julkisenliikenteen hinnoittelusta voit lukea Visit Tallinn -sivulta.
Tällä koodilla AWWFS ensimmäinen Bolt-matkasi on ilmainen viiteen euroon saakka. Samalla koodin antaja saa saman edun. En kuitenkaan suosittele ilmaisten matkojen toivossa Boltia vaan sen takia, että asiakkaan huijaaminen on tehty lähes mahdottomaksi Bolt-sovellusta käyttäessäsi. Sama pätee varmasti myös muihin vastaaviin palveluihin. Visit Tallinnin juttu taksin käyttämisestä Tallinnassa.
Korkkasin joulutorikauden Tallinnan Raatihuoneen torilla. Tallinan tori on kompakti ja suurin myyntituote pikaisella silmäyksellä näytti olevan glögit, etenkin Vana Tallinn -liköörillä terästettynä. Muita myytäviä tuotteita ovat makeat leivonnaiset, villatuotteet ja puukäsityöt. Tallinan hintataso on viime vuosina noussut ja sen huomasin torilla. Terästetyn glögin saa edullisesti kolmella ja puolella eurolla, mutta esimerkiksi koristeltu pipari maksoi neljä ja puoli euroa. Sama pipari maksoi samana viikonloppuna Helsingissä Martin markkinoilla kaksi ja puoli euroa.
Tallinnan joulumarkkinoiden etu on se, että ne ovat auki vielä joulun jälkeenkin, joten kun joulukiireet hellittävät niin on vielä mahdollisuus piipahtaa joulutorilla. Vierailin Tallinnassa viime vuonna välipäivinä. Tori oli lapsistakin hieno kokemus. Voit lukea Tallinan vierailustamme täältä.
Listasin muutamia muitakin joulutoreja lähietäisyydellä Helsingistä. Helsingin senaatintorilla järjestettävät Tuomaan markkinat ovat auki 6.-22.12. Parasta näissä markkinoissa ilmainen karuselli, joka on todella kaunis. Meillä on ollut vuosittain tapana käydä glögillä ja pullalla karuselliajelun jälkeen.
Tuomaan markkinat aamulla ennen torin avautumista.
Tukholman vanhan kaupungin joulumarkkinat
Minulla oli suuret odotukset näistä markkinoista sillä vanhan kaupungin joulumarkkinoilla on pitkäperinne. Nämä markkinat osoittautuivat näkemistäni joulumarkkinoista tylsimmiksi. Alue on kaunis, mutta kojujen tavarat tuntuivat osittain markkinakrääsältä. Kirjoitin torista blogiini.
Skannsenin joulumarkkinoilla on vanhan ajan tunnelmaa. Tarjolla on perinteisiä ruotsalaisia sahramipullia ja glögiä. Joulupöytään löytyy monenlaista hilloa ja lahjaideaa. Markkinat ovat avoinna vain viikonloppuisin ennen joulua. Joulutunnelmaa Skansenilla -postauksestani voit lukea, mitä vietimme lasten kanssa päivän Skanssenilla.
Minulle joulumarkkinoista tulee aina mieleen glögi ja erityisesti glühwein, sillä ensimmäisestä joulumarkkinavierailustani Wienissä on jäänyt mieleen glühweininnnautiskelu keraamisesta joulutorimukista. Viime kuussa osallistuin Juomavinkin vaikuttajien pikkujoulujen glögitastingiin. Huomasin, että pidän ennemmän viinipohjaisesta glögistä kuin suomalaiseen makuun tehdystä mehumaisesta glögistä. Toinen glögisuosikkini on glögisangria, jonka reseptin löysin pari vuotta sitten Pirkka-lehdestä. Glögi sopii yllättävän hyvin yhteen appelsiinimehun kanssa.
Aiotko vierailla tänä vuonna joulutoreilla ja mikä on sinun glögisuosikkisi?
Ahvenanmaalla ensimmäinen vierailukohteemme oli Kastelholman linna. Kassalta saimme lapsille oman kartan, jonka tehtäviä lähdimme selvittämään. Lyyli ja Keisha innostuivat todella paljon tehtävistä. Jokaisesta arkusta löytyi palapeli, jonka koottuaan tiesi, että missä seuraava arkku sijaitsee.
Tehtävää suorittamassa Kastelholman linnassa.
Viimeisessä kohteessa oli mahdollisuus kokeilla ritarin ja prinsessan vaatteita. Kotiin lähtiessä lapset saivat palkinnoiksi kultakolikot. Kastelholman linna ei ole valtaisa. Museo on linnan rauniot, joten vierailuun riittää alle tunti. Linnan vieressä on ulkoilmamuseo Jan Karlsgården.
Illan ohjelmaksi valikoitui Mariebad, koska se oli ainoa Maarianhaminan nähtävyys, joka oli iltaisin auki. Mariebad on uimahalli, joka on jo nähnyt ne loistokkaimmat päivänsä. Altaita on jokaisen uimarin tarpeisiin. Upein on ulkouima-allas, josta voi ihailla merenrantaa. Uinti aika on kolme tuntia. Allasvalikoima on niin monipuolinen, että se muistuttaa enemmänkin laadukasta kylpylää kuin kunnan uimahallia.
Toisen Ahvenanmaa päivän ohjelma kutistui minigolfin pelaamiseen seikkailuradalla ja vierailuun kirpputorilla. Seikkailugolfissa on samalla tavalla radat kuin minigolfissa, mutta pelialue on yhtä kenttää. Esteet ovat vaikeampia kuin tavallisessa minigolfissa.
Seikkailugolf eli Äventyrsgolfen.
Ahvenanmaalla on mahdollista kulkea bussilla, mutta oma auto tai polkupyörä on huomattavasti kätevämpi. Meillä meni todella paljon aikaa odotteluun sillä bussiaikataulut eivät ole yhteydessä laivojen aikataulujen kanssa.
Paikallisliikkenne lopettaa kulkemisen kello 18 ja laivamme lähti vasta puolelta öin. Maarianhamina on pieni kaupunki, mutta välimatkaa esimerkiksi uimahallilta satamaan on kolme kilometriä.
Ahvenanmaalla ei ollut väenpaljoutta missään, vaikka vierailimme siellä heinäkuun alussa. Meidän lisäksemme linnassa oli vain muutama vierailija ja samoin uimahallissa. Seikkailugolf oli ensimmäinen paikka, missä näimme paljon muita turisteja.
Visbyssä meidän pääkohteenamme oli Kneippbyn Sommarland ja Vattenland. Kneippbyn on iso leirintä -ja lomamökkialue, joka on rakennettu Peppi Pitkätossun Huvikummun ympärille. Siellä kuvattiin 60-luvulla Peppi Pitkätossu-elokuvat.
Pepin talo Huvikumpu.
Luin etukäteen arvosteluita Kneippbystä. Aluetta kuvailtiin kulahtaneeksi. Kneippby ei varmastikkaan ole sitä uusinta uutta huvipuistogenressä, mutta siellä viettää mukavan päivän lasten kanssa. Meillä ei ollut aikaisempaa kokemusta vastaavista puistoista esimerkiksi Puuhamaasta tai Puuhaparkista.
Puiston suhde Peppi Pitkätossuun on jäänyt sekavaksi. Keskellä puistoa on sijaitsee huvikumpu, mutta muuten Peppi-teemaa löytyy vain matkamuistomyymälästä. Päivittäin on ruotsinkielinen Peppi-näytelmä. Kyseessä ei siis ole Muumimaailman tai Junibackenin tapainen satupuisto vaan enenmmänkin tavallinen huvipuisto.
Monet vesipuiston liukumäistä on sopivia vähän isommille lapsille.
Vesipuistossa tai huvipuistossa ei meidän vierailupäivänämme ollut ruuhkaa. Vierailumme osui heinäkuun ensimmäiselle viikolle, jollloin Visbyssä on politiikkaviikot. Ilmeisesti politiikka ei vedä lapsiperheitä puoleensa.
Vesipuiston vesi oli viileää, joten juoksimme Lyylin kanssa laskujen välissä saunaan. Vesipuisto on suurimmaksi osaksi tarkoitettu hurjapäille ja huvipuisto taas aika pienille lapsille ja alakoululaisille.
Kylmästä vedestä huolimatta vesipuisto oli lasten suosikki. Toiseksi suosikiksi nousi huvipuiston uusin laite vuoristorata Tiger Ride, josta on upeat näkymät aina laivaterminaalille saakka. Laitteen pituusraja oli vain 100 cm ja pienimille laitettiin viisipistevyöt.
Viime kesän uutuuslaite Tiger Ride.
Pepintalo on näyttely, jossa muutamia juttuja pääsi kokeilemaan esimerkiksi hevosen päälle pääsi istumaan. Yläkerrassa oli kummituskierros, jonka päätteeksi laskettiin mäkeä alas. Minä olisin viihtynyt talossa pidempäänkin, mutta lapsilla oli vauhti päällä ja vierailu jäi lyhyeksi.
Peppi nukkumassa Huvikummussa.
Tällä kertaa emme ruokailleet alueen ravintoloissa. Olin etukäteen lukenut, että Kneippbyssä on loistava grillipaikka, joten ostin resortin Coop-ruokakaupasta nakkipaketin ja grillasimme ne. Grillipaikan kaapeista löytyi hiilet, sytytysneste ja tulitikut.
Olimme Kneippbyssä yhteensä viisi tuntia. Pari tuntia olisi voinut olla pidempäänkin, mutta ehdimme tässäkin ajassa nähdä ja kokea paljon. Helteellä olisimme varmasti viihtyneet vesipuistossa pidempään.
Keisha tuolihississä.
Meille jäi vielä huvipuiston jälkeen aikaa kierrellä vanhassa kaupungissa. Kneippbyn bussi vei meidät kaupungin portille, josta pääsi suoraan mukula kiville. Ensimmäinen pysähdys oli lelukauppa, jonne molemmat lapsista laittoivat kaikki omat rahansa.
Raunioita Visbyn vanhassa kaupungissa.
Seuraavaksi suunnistimme raunioille torin laidalle, mutta politiikkaviikkojen vuoksi rauniot oli suljettu, joten ihailimme niitä suljetun oven takaa.
Moni muukin paikka oli suljettu politiikkaviikkojen yksityistilaisuuksien vuoksi, joten jos mielii Visbyhyn heinäkuun ensimmäisellä viikolla niin tämä on hyvä pitää mielessä.
Lapsuuteni Visbyn kierrokseen kuului vierailu kasvitieteellisessä puutarhassa, joten halusin piipahtaa siellä tälläkin kertaa.
Viimeisenä ja Visby-päivän yhtenä kohokohtana oli vielä vierailu Euroopan suurimmassa jäätelökaupassa Glassmagasinetissa. Jäätelö makuja on 331, mutta tiskissä on tarjolla noin 260 makua. Erikoisimpina makuina näimme muun muassa smurffin, hubba bubban ja ferrarin.
Vesipuistossa on kaappeja vaatteille ja arvotavaroille. Yksi kaappi maksaa 20 kruunua ja pantti 80 kruunua.
Kneippbyn sijaitsee noin viiden kilometrin päässä satamasta. Huvipuistolla on oma bussikuljetus. Reitti kulkee satamasta keskustan kautta Kneippbyn portille. Bussi lähtee terminaalin edestä. Edestakainen matka maksaa 50 aikuiselta ja 30 kruunua lapselta. Paluumatkalla voi jäädä pois vanhankaupungin muurien luona.
Huvipuiston sisäänpääsymaksu Kneippbyhyn vaihtelee sesongin mukaan. noin 20 eurosta 35 euroon.
Visbyn vanhasta kaupungista on kävelymatka laivaterminaaliin. Matkalla voi poiketa jäätelökaupassa.
Viime kesänä kokeilimme meille edullisinta* tapaa matkustaa Gotlantiin. Matkustimme ensin Turkuun ja sieltä Ahvenanmaan kautta Gotlantiin. Reitti on mahdollinen vain heinäkuun ensimmäisellä viikolla, jolloin Visbyssä vietetään politiikkaviikkoa Almedalissa.
*Yksin matkustavalle edullisinta on lentää Gotlantiin heinäkuussa. Kolmelle hengelle edullisin vaihtoehto oli risteily.
Uteliaisuudesta päätin kokeilla tätä reittiä. Yövyimme ensimmäisen yön Turussa ystävien luona lähellä satamaa.
Turusta Viking Linen Amorella lähti aamulla 8.45. Matka Ahvenanmaalle yhdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle maksoi alle 16 euroa.
Laivoilla on kesäisin monipuolisemmin lastenohjelmaa ja tekemistä yläkerrassa oli muun muassa hohtominigolfrata. Aamukahvin jälkeen kävimme pelaamassa kierroksen minigolfia ystäväperheen kanssa. Matka Maarianhaminaan meni nopeasti. Kävimme lounasbuffetissa ja olimmekin jo perillä.
Ystäväperheemme jatkoi Viking Linen Gracella takaisin Turkuun ja me jäimme Ahvenanmaalle. Olin etukäteen suunnitellut päivän ohjelman.
Matkatavarat sai kätevästi säilytykseen satamaan, mutta satamaan ei voinut jäädä hengailemaan, sillä satama on auki vain laivojen saapuessa ja tuntia ennen laivojen lähtöä.
Kirjoittelen tarkemmin Ahvenanmaan ohjelmastamme omassa postauksessa. Aikaa meillä oli menomatkalla Ahvenanmaalla yhdeksän ja puoli tuntia. Kävimme tuolloin Kastelholman linnassa ja Mariebadissa uimassa. Laiva Visbyhyn lähti puolelta öin. Maarianhaminasta meitä astui laivaan alle 100 ihmistä. Lapsiperheitä oli vain muutama meidän lisäksi.
Olimme budget-matkalla, joten olin hankkinut meille edullisimman hytin toiselta kanelta 150 eurolla (meno-paluu). Jännitin hiukan, että miten nukkuminen onnistuu autokannen alla, mutta autokansi olikin vain laivan toisessa päässä eikä hyttimme yläpuolella. Laivan lähtiessä Maarianhaminasta hytissä oli aika kova melu hetken aikaa. Keishalla oli positiivinen asenne ja hän sanoi, että ihan kuin nukkuisi poreammeessa. Muuten yö oli hyvin rauhallinen emmekä kuulleet mitään meteliä.
Aamulla olimme perillä Visbyssä yhdeksän maissa. Istuimme aamupalalla kun laiva saapui satamaan. Olin valinnut viimeisen kattauksen sillä yö jäi hiukan lyhyeksi myöhäisen laivaan nousun takia.
Visbyssä aikaa oli käytettävissä melkein 12 tuntia. Me kävimme Kneippbyssä, jossa sijaitsee huvipuisto, Peppi Pitkätossu -elokuvien Huvikumpu sekä vesipuisto. Illalla jäi vielä aikaa pieneen kaupunkikierrokseen.
Illalla laiva lähti 20.45. Perillä laivassa tuli olla 20.15. Olimme laivalla takaisin seitsemän jälkeen ja ehdimme vähän nauttia laivan ohjelmasta ennen nukkumaan menoa. Viking Linella oli tarjolla edellisen vuoden tapaan uv-nukketeatterishown Avaruusseikkailu.
UV-nukketeatterishow ja Lyyli.
Koko perheen ohjelma olisi jatkunut aina 00.15 asti koko perheen karaokella, mutta meitä rasitti hiukan tunnin aikaero ja se, että seuraavana päivänä meidän tulisi poistua laivasta kello kahdeksan aamulla.
Toinenkin yö laivalla oli rauhallinen. Näin jälkikäteen voin todeta meidän olleen onnekkaita, koska sitä seuraavana päivänä tuuli oli niin raju Visbyn edustalla, että Cinderella ei päässyt satamaan ollenkaan. Visbyn risteilylle lähteneet matkustajat eivät päässeet ollenkaan maihin ja monet kärsivät lehtijuttujen mukaan merisairaudesta.
Cinderella Maarianhaminan satamassa. Cinderella vaihtoi värinsä punaisesta valkoiseen kun se siirtyi liikennöimään Tukholmasta.
Viimeisenä matkapäivänä olimme aamulla aikaisin Maarianhaminassa. Meillä oli paluu Turkuun Silja Linen Baltic Princessillä, sillä se lähti hiukan aikaisemmin takaisin Turkuun kuin Viking Linen Grace. Meillä oli reilu viisi tuntia aikaa viettää Maarianhaminassa. Koko seurueemme alkoi olla silmin nähden väsynyt. Odottelimme melkein tunnin verran paikallisbussia ja menimme aamupalalle Iwy kahvilaan, joka aukesi kello yhdeksän. Suurin osa Maarianhaminan kahviloista aukeaa vasta kello kymmenen. Olin etukäteen suunnitellut, että ehtisimme käydä sekä taidemuseossa että seikkailuminigolfradalla. Olimme kuitekin sen verran hitaita, että ehdimme vain yhteen. Lapset päättivät, että menemme pelaamaan golfia.
Turussa ystävämme, joiden kanssa olimme aloittaneet matkan, tulivat meitä vastaan. Saimme pientä evästä matkalle ja kävelimme yhdessä junalle. Perillä Helsingissä olimme myöhään illalla. Takana oli kolme pitkää ja antoisaa päivää.
Reissumme viimeinen etappi eli Turun satamasta junalla Helsinkiin.
Mitä jäi käteen pikaisista pyrähdyksistä Visbyhyn ja Maarianhaminaan? Tutkimme yhdessä karttaa yhdensänvuotiaan Keishan kanssa ja keskustelimme siitä, että saari on Suomea, vaikka siellä puhutaan vain ruotsia. Ahvenanmaan lippuja näkyi joka paikassa, joten uusi lippu tuli tutuksi. Kastelholman linnassa oli otettu lapset hienosti huomioon ja heillä oli oma tehtävä ratkaistava. Gotlannissa tutustuimme vanhaan keskiaikaiseen kaupunkiin ja näimme paljon uutta. Keisha oli iloinen, että näki tällä matkalla kolme hänelle uutta laivaa: Amorellan, Cinderellan ja Baltic Princessin.
Säästimme huomattavasti rahaa tällä tavalla matkaillen verrattuna Helsingistä lähtevään Visbyn risteilyyn, mutta olimme matkan jälkeen varmasti paljon väsyneempiä kuin yhdellä laivalla matkan tehneet. Suosittelenkin tällaista saarihyppelyä ja laivan alituista vaihtamista vain siinä tapauksessa, että haluaa lyhyen pysähdyksen myös Ahvenmaalla.
Vinkkinä kerrottakoon, että auto olisi ollut Ahvenanmaalla todella tarpeellinen. Pärjäsimme ilmankin, mutta olisimme saaneet käytettyä ajan paljon tehokkaammin, jos auto olisi ollut käytössä. Nyt meillä meni paljon aikaa odotteluun.
Matkamme maksoi vähän yli 300 euroa, josta suurin yksittäinen kulu oli meno-paluu Visbyhyn 150 euroa. Laivaliput hytteineen Turku-Ahvenanmaa maksoivat 15 euroa euroa suunta (yksi aikuinen ja kaksi lasta). Söimme kolme kertaa laivan buffetissa: kaksi kertaa lounasbuffetin ja yhden kerran premium-aamupalan. Junaliput Turkuun olivat yhdeksän euroa suunta henkilöltä.
Äitini ja pikkuveljeni Gotlannissa. Nämä valkoiset kalliot muistan erityisen hyvin tältä matkalta.
Olen monta vuotta haaveillut matkasta Gotlantiin. Monen ikätoverin tavoin matkustin Sally Albatrossilla Visbyhyn päiväksi 80-luvun lopulla. Saaresta minulle jäi mieleen valkoiset kalliot ja Peppi Pitkätossun talo. Kuvista päätellen olemme käyneet myös Botaniska Trädgårdissa.
Tässä olemme lähdössä Helsingistä.
Laivamatkasta muistan lasten leikkipaikan, joka oli tehty autokannelle. Siellä oli pomppulinna, joka oli harvinaisuus minun lapsuudessani. Muuta en muista laivasta.
Pomppulinna autokannella.
Ensi viikolla pääsen vihdoin takaisin Gotlantiin. Tälläkin kertaa päiväksi, mutta se tuntui sopivalta ajalta, koska muuten matkoihin olisi mennyt niin pitkä aika, että meidän olisi täytynyt viettää ainakin kolme yötä perillä.
Gotlantiin voi matkustaa kolmea eri reittiä: lentämällä, lautalla Ruotsin Nynäshamista ja Silja Europan risteilyllä. Viimeinen olisi ollut meille erittäin mieluinen vaihtoehto sillä Lyyli rakastaa Silja Europaa. Harmi vain, että risteily aika hintava. Matka myydään ruokapakettien kanssa ja hintaa meidän matkalle B-hytissä olisi tullut 550 euroa ja risat. Lentämistä en edes harkinnut. Lautta Nynäshamista Visbyhyn kestää vain kolme ja puoli tuntia, mutta Tukholmasta Nynäshamiin on matkattava ensin busilla. Näin ollen matka Helsingistä Visbyhyn kestää noin vuorokauden. Meidän poppoolle se olisi tällä kertaa ollut liian pitkä matka, joten nyt kokeilemme ihan uutta reittiä Visbyhyn.
Visbyssä on heinäkuun alussa politiikkaviikko, jolloin kaupunkin täytyy Ruotsin poliitikoista ja kansalaisjärjestöistä. Sen takia Tukholmasta on mahdollisuus risteillä Visbyhyn päiväksi. Laiva pysähtyy matkalla Maarianhaminassa. Päätin kokeilla tätä vaihtoehtoista reittiä Visbyhyn ja nousemme laivaan Maarianhaminasta.
Laiva lähtee Ahvenanmaalta vasta puolelta öin, joten mistään kovinkaan lapsiystävällisestä reittivalinnasta ei ole kyse, mutta samalla ehdimme nähdä muutaman kohteen Ahvenanmaalla.
Sommarlandin kiipeilyteline
Liukumäki Sommarlandissa.
Visbyssä haluamme käydä Peppi Pitkätossun Huvikummussa ja sen ympärille rakennetussa Sommarlandissa ja Vattenlandissa. Sommarland oli olemassa jo viime visiitilläni, mutta oli silloin kuvista päätelleen enemmän käpylehmätyyliä kuin nykyinen huvipuisto. Vesipuistosta lapset ovat varmasti eniten innoissaan, mutta säätiedote ei lupaa kovinkaan lämmintä säätä meidän Visby-päivälle. Vanhankaupungin ehdimme kiertää vielä illalla Sommarlandin sulkeuduttua. Laiva lähtee takaisin Ahvenanmaalle yhdeksän maissa.
Äidilläni oli tapana ostaa matkakohteista postikortteja, koska hänen ottamansa valokuvat olivat suttuisia.
Jos aikaa jää niin toivoisin meidän ehtivän piipahtaa Botaniska Trädgårdissa, mutta saa nähdä minkälainen väen tungos kaupungissa on politiikkaviikkojen johdosta.
Jos pääsen Botaniska Trädgårdiin niin haluaisin ottaa tästä kuvasta uuden version.
Oletko käynyt Visbyssä? Mitä siellä ehtii tehdä yhdessä päivässä ilman autoa?
Ivar Los park on leikkipuisto Södermalmilla. Se on yksi kolmesta kaupunginosan teemaleikkipuistosta. Puisto on saanut nimensä Ruotsin merkittävimmän työväenkirjailijan Ivar Lo-Johanssonin mukaan. Lo-Johansson syntyi maatyöläisperheeseen ja kuvasi romaaneissaan ja novelleissaan maaseudun köyhän väestön elämää. Leikkipuiston teemana on maaseutu. Puistosta löytyy puinen lehmä, vasikka ja hevonen sekä traktori. Leikkimökkeinä on navetta, maatalo ja meijeri. Näiden lisäksi on tavallinen keinu, kiipeilyteline ja pyöräkaruselli. Puisto on aidattu ja sen sisällä on pienimmille leikkijöille aidattu alue, jossa on liukumäki ja pallopelejä varten on pieni kenttä.
Ihastuin muutama vuosi sitten saman taiteilijan Tor Svaen suunnittelemaan Bryggartäppan leikkipuistoon, jonka teemana on 1860-luvun lopun Södermalm. Päätin tuolloin, että kierrämme kaikki kolme puistoa. Kolmes on meillä vielä käymättä. Se on merihenkinen Anders Franzénin puisto.
Bryggartäppanissa talojen seiniin oli kiinnitetty tauluihin otteita Per Anders Fogelströmin romaanista Mina drömmars stad ja aikuinenkin pystyi oppimaan uutta historiasta. Ivar Losin puistossa yhteys teokseen on väljempi. Näkyvimmin kirjailija on paikalla rintakuvana kivipaalun päällä puiston laidalla.
Parasta Ivar Losin puistossa on maisema. Toukokuisena kevätpäivänä kävelimme puistoon rannanpuolelta ihaillen kukkivia omenapuita. Puistosta avautuu upea näkymä Riddarholmenille eli Ritariholmalle. Puolen päivän aikaan puistoon tuli paljon ihmisiä lounaalle ilman lapsia. Puistossa ei ole kahvilaa, joten omat eväät pitää pakata mukaan. Eväät voi ostaa mukaan esimerkiksi Mariatorgetin ympärillä olevista kahviloista. Puistossa on jopa grilli, mutta polttopuita ei näkynyt sen läheisyydessä.
Matka puistoon taittuu helposti Silja Linen terminaalilta yhdellä metrolla lähin metroasema on Mariatorget, joka on Slussenista seuraava asema. Viking Linelta matkaa puistoon kertyy kolme kilometriä.
Joko mennään 